Energiakriisi ratkeaa kysyntää ja tarjontaa tasapainottamalla

Kulutuksen vähentäminen on ainoa nopea keino hillitä energian hinnannousua. Samalla pitää rakentaa vähäpäästöistä energiaa.

21.9. 2:00

Monista muista hyödykkeistä poiketen sähkö täytyy tuottaa samaan aikaan kun se kulutetaan. Koska Suomi on kiinteässä yhteydessä useiden muiden valtioiden sähköverkkoihin, meidän ei ole tarvinnut varautua tuottamaan kaikkea tarvittua sähköä itse. Yhteiset sähkömarkkinat ovat pienentäneet hintoja, kun edullisesti tuotettua sähköä on pystytty siirtämään sen tarvitsijoille.

Tuontisähköstä riippuvaisen Suomen ei kannata esittää rajoituksia maidenväliselle sähkökaupalle.

Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä. Seuraavan päivän tuntihinnat muodostuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan ja usein niin, että korkean kulutuksen päivinä sähkö on kallista. Sähkön hintaan voi siis vaikuttaa kahta kautta: tuotantoa lisäämällä tai kulutusta vähentämällä. Nopein keino vaikuttaa sähkön hintaan on kulutuksen vähentäminen – erityisesti niinä vuorokaudenaikoina, kun sähkötehosta on niukkuutta ja hinta on korkea.

Vähäpäästöisen tuotannon lisääminen on pitkällä aikavälillä tärkeää. Uuden tuotannon rakentamista voidaan jouduttaa lainsäädännöllä. Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin odotetaan pääsevän kaupalliseen käyttöön, ja myös useita tuulipuistoja on tulossa tuotantoon. Markkinat kuitenkin odottavat näitä, eikä lisääntyvä tuotanto pienennä markkinahintoja merkittävästi.

Tuulivoimaa on rakenteilla niin paljon, että se lisää tuntuvasti heiluntaa markkinoilla. Niinpä tasapainottavan säätö- ja perusvoiman merkitys Suomessa kasvaa. Ydinvoiman, vesivoiman ja kehittyvän vetytalouden hyvät toimintaedellytykset on myös syytä turvata. Tärkein yksittäinen keino on kaavoituksen ja luvituksen sujuvoittaminen.

Keinoja energian hinnannousun hillitsemiseen etsitään nyt kaikkialta. Osa ehdotuksista saattaisi aiheuttaa energiamarkkinoilla entistä suurempia ongelmia. Esimerkiksi tuuli-, vesi- ja ydinvoiman verottaminen eli windfall-vero toisi lisätuloja valtion kassaan mutta ei laskisi sähkön hintaa.

Yhtiöitä, jotka ovat uskaltaneet investoida vähäpäästöiseen tuotantoon ja vähentäneet samalla riippuvuutta venäläisestä energiasta, palkitaan nyt näistä toimista. Voitoilla voidaan yhtiöstä riippuen esimerkiksi kompensoida muusta toiminnasta tulevia lisäkuluja, kehittää uusia ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin tai investoida uuteen tuotantoon.

Ennustettava toimintaympäristö on perusedellytys investointien tekemiselle. Veromallin äkillinen muuttaminen vähentäisi halukkuutta investoida vähäpäästöiseen ja kotimaiseen energiaan, kun sitä eniten tarvitaan. Kehitys kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa voisi pahimmillaan pysähtyä.

Suomen tilanne on Keski-Euroopan tilannetta parempi.

Kuluttajien ahdinkoa on syytä lieventää, mutta vastuu tästä kuuluu valtiolle ja Euroopan unionille. Toimien tulee olla sellaisia, että ne kohtelevat kaikkia kuluttajia ja yhtiöitä samalla tavalla, eivät vie kannustinta säästää sähköä silloin, kun siitä on pulaa, eivätkä heikennä sähkön tuotantoa lisäävien investointien kannattavuutta.

Asiakkaiden kulutusjoustosta on puhuttu pitkään. Alhainen hintataso energiamarkkinoilla ei kuitenkaan ole tähän mennessä kannustanut asiakkaita joustamaan hinnan mukaan tai yrityksiä kehittämään joustoa helpottavia palveluja. Sähkönkäytön ajoittaminen leikkaisi huippukulutusta ja olisi kaikkien etu: kallista tuotantokapasiteettia ei tarvitsisi ylläpitää muutamaa huippuhetkeä varten.

Vaikka tilanne on vaikea, se ei ole toivoton. Suomen tilanne on Keski-Euroopan tilannetta parempi.

Tärkeintä on pystyä turvaamaan asiakkaiden energiahuolto myös haasteellisina aikoina. Vahvimmilla ovat yritykset, joilla on monipuolinen tuotanto ja toimintaa sekä vähittäis- että tukkumarkkinoilla. Tämä tasapainottaa riskejä.

Energiahuollon turvaamisen lisäksi yhtä tärkeää on turvata investoinnit vähäpäästöisen energiantuotannon vauhdittamiseksi, jotta Suomi pysyy hiilineutraalisuustavoitteessaan.

Juha-Pekka Weckström ja Osmo Soininvaara

Weckström on toimitusjohtaja ja Soininvaara hallituksen puheenjohtaja Helen oy:ssä.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide