Me opettajat olemme viestineet inkluusion ongelmista jo vuosia, mutta meitä ei ole kuunneltu

Inkluusio voi toimia, kun tukea on riittävästi ja ongelmiin puututaan ajoissa.

21.9. 2:00

Apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) totesi (HS 13.9.) inkluusion ajavan kouluja kaaokseen. Me, kaksi helsinkiläistä aineenopettajaa, olemme osin samaa mieltä, mutta ihmettelemme väitteitä, että inkluusio olisi vaiettu ongelma eikä siitä puhuttaisi ääneen. Meillä on alle kymmenen vuotta työkokemusta, mutta olemme työuriemme aikana kuulleet paljon kritiikkiä inkluusioon annetuista resursseista.

Opettajat ovat viestineet ongelmista niin sosiaalisessa mediassa kuin kertoneet niistä suoraan päättäjille. Se, onko opettajia haluttu kuulla, on eri asia.

Maan tapa onkin ollut, että kouluun liittyvissä kysymyksissä ei ole konsultoitu opettajia. Saimme tästä jälleen esimerkin, kun luimme (HS 5.9.) julkaistusta uutisesta, että Helsinki suunnittelee 17 miljoonan euron säästöjä kouluihinsa ja päiväkoteihinsa ja että kaupunki tilaa ”ulkoisen selvityksen, jossa listataan mahdollisia uusia säästökohteita ennen vuodenvaihdetta”. Tuliko kenellekään mieleen, että opettajilla saattaisi olla jo mielessä säästökohteita?

Helsinkiläiset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään: toisille ei tilata oppikirjoja ja toiset opiskelevat ilman riittävää oppimisen tukea. Kun inkluusiota on toteutettu kouluissa yhä enemmän, tuki ei ole seurannut oppilaita kuin parille tunnille viikossa, vaikka oppilaat olisivat runsaampaan tukeen oikeutettuja.

Opettajat ovat kyynistyneet.

Oppikirjojen puuttuminen aiheuttaa opettajille valtavasti lisätyötä. Moni sortuu kopiointirikkeisiin, sillä aikaa laadukkaan ja kaikille toimivan oppimateriaalin laatimiseen ei ole. Samaan aikaan, kun oppikirjoja ei riitä kaikille, Helsinki haluaa tehdä itsestään lukutaidon pääkaupungin. Millä resursseilla? Ei kai opettajien selkänahasta? Opettajat ovat jo kyynistyneet. Moni kokee, että parempaa ei ole edessä ja vaihtaa alaa. Onko meillä varaa heittää hukkaan ennen niin motivoituneet opettajat?

Inkluusio voi toimia, kun tukea on riittävästi ja ongelmiin puututaan ajoissa. Resurssit inkluusion toteuttamiseen eivät ole olleet missään työpaikassamme riittävällä tasolla. Lisäksi oppilashuollon henkilökuntaa on ollut jo lähtökohtaisesti liian vähän eikä osaan kouluista ole saatu heitä palkattua yrityksistä huolimatta. Opettaja ei voi paikata oman työnsä ohessa sote-palveluita, eikä meillä ole siihen myöskään koulutusta saati kiinnostusta.

Päättäjille ja koulutuksesta vastaaville tahoille haluamme viestiä seuraavaa: Kuunnelkaa meitä ja arvostakaa ammattitaitoamme päätöksenteossa. Ei tarvitse katsoa kuin Ruotsiin nähdäksemme, mitä jatkuva lisätyö, inkluusio ilman resursseja ja alueellinen eriarvoistuminen tekevät kouluille.

Älkää toistako Ruotsissa tehtyjä virheitä, vaan näyttäkää arvostuksenne suomalaista koulutusta kohtaan kuuntelemalla opettajia ja turvaamalla koulutuksen resurssit. Muussa tapauksessa pahoin pelkäämme, että todellinen opettajapula ja koulutuksen kriisiytyminen rantautuvat jälkijunassa myös Suomeen.

Innokkaat, mutta väsyneet aineenopettajat

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide