On aika palata ”Kaikki meni” -uudistukseen

Kuntien pakkoliitokset ovat päättäjien käsissä. Asia on yhä ajankohtaisempi, sillä kuntatalouden ongelmia ei ratkaise sote-uudistus eivätkä synnytystalkoot.

20.9. 2:00 | Päivitetty 20.9. 6:52

Muistatteko, kun 9.2.2012 Iltalehden musta lööppi kertoi, että ”Kaikki meni”. Lööpistä on sittemmin tullut klassikko ja meemi, eivätkä kaikki edes muista, mikä ”kaikki” alun perin oikeastaan ”meni”.

Kuntauudistus oli yksi kohta lööppiin nostetussa listassa. Silloisen hallinto- ja kuntaministerin Henna Virkkusen (kok) johdolla valmisteltiin uudistusta, jossa kuntien määrä olisi pudotettu noin 70:een. Nyt, vuonna 2022, kuntia on 309.

Suurkunnat olisivat perustuneet luonnollisiin työssäkäyntialueisiin. Ehdotus on edelleen tarpeellinen ja hyvä, vaikka Virkkunen jäi lopulta varsin yksin sitä puolustamaan, kunnanisien huutaessa kautta Suomen: ”Ei!”

Vuonna 2013 metropolialueen selvityshenkilöt esittivät, että kaupunkikeskusten ympäryskunnat liitettäisiin keskuksiin. Esimerkiksi Turun ja Tampereen kehyskunnat pakotettaisiin liittymään osaksi suurkuntia. Pääkaupunkiseudulla Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa yhdistettäisiin. Tämäkin torpattu ehdotus on edelleen tarpeellinen ja hyvä.

Sote-uudistus on nyt tehty. Se ei tule vähentämään julkisia menoja eikä lisäämään kuntatalouden liikkumatilaa. Kuntien tehtäväkentän kavetessa kunnan mahdollisuudet sopeuttaa toimintaansa ovat pikemminkin aiempaa pienemmät.

Euromääriltään merkittävimmät kunnan tehtävät koostuvat koulutuksesta. Kolmasosassa kuntia syntyy vuodessa alle koululuokallinen lapsia. Jos kunnassa on vain yksi koulu, säästöä ei voi saada palveluverkkoa supistamalla. Jos haluamme pelastaa suomalaisen peruskoulun, meidän on tehtävä kuntauudistus.

Aivan vailla pelimerkkejä kunnat eivät ole. Ne voivat verkostomaisesti ja yhdessä toimimalla pelastaa palveluja ja lisätä elinvoimaansa. Jo nyt ammatillinen koulutus järjestetään kuntia isommissa yksiköissä, ja myös kulttuuripalveluita järjestetään ylikunnallisesti. Tämä ei riitä. Harvalla kaupunkiseudulla on oikeasti tapahtunut koko seudun kattavia rakennemuutoksia.

En usko, että nykyisissä kunnissa on kykyä ja halua muuttaa toimintatapoja riittävän nopeasti ja riittävän paljon. Pienenevät työikäiset ja nuoremmat ikäluokat, kunta-alan voimakas eläköityminen sekä kuntien tulokehityksen heikot näkymät tulevat lähivuosina vaikeuttamaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämistä erityisesti pienissä kunnissa, joissa väki vähenee.

Lapsemme ansaitsevat parempaa. Koulutus on yhteiskuntamme perusta: sivistyksemme, tulevaisuutemme ja elinkeinomme. Sitä ei pidä uhrata näköalattomalle muutosvastarinnalle, jonka seurauksena peruspalveluja kurjistetaan säästämällä, kunnes viimeinen sammuttaa seuraintalolta valot.

Koulutusta ei pidä uhrata näköalattomalle muutosvastarinnalle.

Myös ikäihmisemme ansaitsevat parempaa. Ikääntyvän väestön suhteellisen osuuden kasvu ei ainoastaan muuta huoltosuhdetta ja lisää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Muutokset on otettava huomioon kaikkialla. Ei vain palvelujen vaan koko arjen on oltava sellaista, että rollaattorilla pääsee. On oltava ikäihmisille sopivia kulttuuri- ja liikuntapalveluja.

Kuntatalouden ongelma on syvä ja pitkäaikainen. Suuruuden ekonomian puolesta puhuu se fakta, että vuosikatteella tarkasteltuna yli 100 000 asukkaan kuntaryhmän tilanne on vahvin.

Aina sekään ei auta. Myös alueen elinvoimaisin ja taloudellisesti vahvin, väestömäärältään suurin kunta voi olla vaikeuksissa. Jos alueen keskuskunta täyttää kriisikuntakriteerit, kuntarakenteen muutoskaan ei tuo nopeaa helpotusta. Tarvitaan lisää ihmisiä.

Ilman nettomaahanmuuton selkeää lisääntymistä huoltosuhteen heikentyminen jatkuu vuosikymmeniä. Se tie on kurja.

Synnytystalkoisiin uskoa on vielä vähemmän kuin kuntien pakkoliitoksiin, saati pääkaupunkiseudun yhdistämiseen. Kuntaliitokset sentään ovat päättäjien käsissä, samoin maahanmuuton lisääminen. Joka tapauksessa on aika nöyrästi palata ”Kaikki meni” -uudistukseen.

Kirjoittaja on kirjailija.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide