Helsinkiläinen veronmaksajakin voi äänestää jaloillaan

Suurin osa Helsingin ongelmista ei ole uusia, ja entuudestaan tutut ongelmat ovat viime vuosina vain pahentuneet.

26.9. 2:00 | Päivitetty 26.9. 8:26

Uutiset kotikaupungistani Helsingistä ovat viime aikoina olleet enimmäkseen masentavia:

Monessa koulussa ei ole lainkaan lääkäriä eikä psykologia. Monessa koulussa ei ole edes riittävästi oppikirjoja. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät saa erityistä tukea, joka heille kuuluisi.

Monessa päiväkodissa on vaaratilanteita ja puutteita aivan perushuolenpidossa, koska vakituista henkilökuntaa ja sijaisia on liian vähän lapsimäärään nähden. Kasvattajat vaihtuvat usein, jos sellaisia satutaan päiväkotiin saamaan.

Neuvoloissa ja terveysasemilla on liian vähän lääkäreitä. Neuvolapalvelut on keskitetty jättimäisiin perhekeskuksiin, joissa on liian vähän terveydenhoitajia. Jokaisella neuvolakäynnillä voi olla uusi hoitaja, jos neuvolaan sattuu pääsemään: äskettäin Helsinki sai aluehallintovirastolta moitteet, koska kaupunki jätti korona-aikana neuvoloiden lakisääteisiä tarkastuksia tekemättä.

Samaan aikaan Helsingin palkanmaksu on edelleen sekaisin.

Miten tämä on mahdollista, kysyy helsinkiläinen veronmaksaja. Miten Suomen rikkain kaupunki voi hoitaa aivan perusasiat näin huonosti?

Virkamiehet ja poliitikot vetoavat Helsingistä riippumattomiin syihin, kuten yleiseen pulaan varhaiskasvatuksen tai terveydenhuollon ammattilaisista. Jokainen viime vuosina uutisia seurannut kuitenkin tietää, että suurin osa Helsingin ongelmista ei ole uusia. Ongelmat ovat vain pahentuneet, koska niitä ei ole ratkaistu.

Opetuksen, varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon ammattilaiset saattavat äänestää jaloillaan, koska heille on kysyntää muuallakin.

Viime vuosi oli historiallinen, sillä Helsinki oli kuntien välisessä muuttoliikkeessä kaikkein muuttotappiollisin kunta.

Syntyvyys kasvoi vähän edellisvuodesta, mutta alle kouluikäisten määrä pieneni muuttoliikkeen takia lähes 700 lapsella. Myös 25–44-vuotiaiden ja 65–74-vuotiaiden määrät pienenivät.

Helsinki oli muuttotappiollisin kunta.

Helsinki on jo vuosia yrittänyt hidastaa lapsiperheiden pakoa ympäristökuntiin asuntorakentamisella. Pitäisi olla enemmän kohtuuhintaisia perheasuntoja, kuuluu mantra.

Helsingissä asuminen maksaakin kohtuuttoman paljon. Mutta se tuskin on enää ainoa syy muuttaa.

Entä jos muuttajat haluavat lapsilleen päiväkodin, jossa on riittävästi pysyviä aikuisia, ja koulun, jossa voi keskittyä oppimiseen? Ammattilaisten lisäksi myös veronmaksajat osaavat äänestää jaloillaan.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien lifestyletoimituksen toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide