Flunssavirukset leviävät ensisijaisesti ilman välityksellä

Nykyisen tiedon valossa käsien ja pintojen rooli kaikkien flunssavirusten tartunnan välittäjinä on vähäinen.

1.10. 2:00 | Päivitetty 1.10. 7:42

Flunssa on viruksen aiheuttama hengitysteiden äkillinen infektio, jonka oireita ovat kurkkukipu, nuha, nenän tukkoisuus ja yskä. Lukuisat virukset voivat aiheuttaa flunssaa, yleisimpiä ovat rinovirukset ja koronavirukset, nyt myös sars-cov-2.

Flunssa on ihmiskunnan yleisin äkillinen sairaus. Flunssan aiheuttamia sairaustapauksia kertyy maailmanlaajuisesti vuosittain noin 17 miljardia, ja keskimäärin sairastamme kaksi flunssaa vuodessa.

Flunssan aiheuttamat sairauspoissaolot aiheuttavat Suomessa noin miljardin euron menetykset. Flunssa on siis merkittävä kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma.

Flunssavirusten leviämismekanismin ymmärtäminen on tärkeää, jotta infektioiden leviämistä voidaan ehkäistä tehokkaasti. Vanhan opin mukaan flunssavirukset tarttuvat pääsääntöisesti aivastaessa tai yskiessä syntyvien suurten pisaroiden välityksellä, viruksia sisältävien pintojen kautta tai sairastuneen käsien kautta esimerkiksi kätellessä. Suuret flunssatartuntoja aiheuttavat pisarat leviävät alle yhden metrin päähän ja putoavat muutamassa sekunnissa pinnoille ja maahan. Koronaviruspandemian hillinnässä tämä vanha oppi johti moniin turhiin toimenpiteisiin.

Pandemia lisäsi merkittävästi virusten tartuntateiden tutkimusta, ja tieto on muuttunut. Suuri määrä tutkimuksia tukee käsitystä, että kaikki flunssavirukset leviävät ilman kautta pienissä aerosoleissa, joiden koko on alle 100 mikrometriä. Nämä aerosolit leviävät sisäilmassa useiden metrien päähän, ja ne voivat leijua tartuttavina ilmassa useita tunteja.

Flunssaa sairastava ihminen tuottaa koko ajan aerosoleja uloshengityksen mukana. Puhuminen, huutaminen, laulaminen tai kiihtynyt hengitys voi monikymmenkertaistaa tartuttavien aerosolien muodostumisen.

Tartunta tapahtuu sisäänhengittämällä viruksia sisältäviä aerosoleja. Ilman kautta levinneitä koronavirusryppäitä on raportoitu ravintoloissa, kirkoissa, kuoroharjoituksissa, lentokoneissa, linja-autoissa ja laivaristeilyillä.

Ulkoilmassa flunssavirukset leviävät huonosti, sillä virusta sisältävien aerosolien määrä laimenee ulkona nopeasti.

Pandemian alettua kehotettiin vanhan opin mukaisesti aktiiviseen käsien pesuun, jopa 20 kertaa päivässä. Käsidesiä ja pintojen desinfiointia tarjottiin lähes joka lähtöön. Nykyisen tiedon valossa käsien ja pintojen rooli kaikkien flunssavirusten tartunnan välittäjinä on vähäinen, vaikka tartunta onkin mahdollinen. Kättelykään ei ole niin vaarallista kuin luultiin.

Flunssavirusten leviämisen ehkäisy on ongelmallista, ja aihetta on vaikea tutkia. Myös oireettomat virusinfektiot voivat tartuttaa.

Vanha oppi johti moniin turhiin toimenpiteisiin.

Maailman terveysjärjestö WHO ja Yhdysvaltojen tautikeskus CDC myöntävät nyt, että sars-cov-2-virus tarttuu pääosin ilman kautta aerosolien välityksellä. Tavallisin flunssavirus, rinovirus, taas tarttuu sekä ilman välityksellä että käsien kautta, ja rs-virus taas leviää pisaroiden kautta. Täytyy tosin muistaa, että tieto eri virusten leviämismekanismeista on edelleen puutteellista.

Flunssan ehkäisyssä pitää nyt keskittyä ilman kautta tapahtuvan leviämisen vähentämiseen. Kontakteja sairastuneisiin pitää minimoida. Flunssan ensimmäisinä ja oireisimpina päivinä ei pitäisi tulla töihin. Riittävä etäisyys sairastuneeseen on tärkeätä. Tehokasta turvaetäisyyttä ei tunneta, mutta mitä kauempana tartuttaja on, sitä turvallisempaa.

Flunssaa sairastavalla kasvomaskin käyttö pienentää merkittävästi tartuttavuutta, ja epidemioiden aikana maskin käyttö esimerkiksi ruuhkaisissa sisätiloissa ja matkustettaessa pienentää riskiä sairastua.

Ilmanvaihtoon ja ilman suodatukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kättelyn merkityksestä flunssavirusten levittäjänä on niin vähän näyttöä, että kättelyä ei tarvitse lopettaa. Huolellinen käsien pesu saippualla muutaman kerran päivässä kuuluu kuitenkin normaaliin elämään.

Olli Ruuskanen

Kirjoittaja on infektiotautiopin emeritusprofessori.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide