Kotimainen meriyhteys on välttämätön Itä-Suomen kehitykselle

”Vesitie ei kulu” on vanha fraasi mutta edelleen totta.

30.9. 2:00

Venäjä ja presidentti Vladimir Putin ovat viime aikoina tehneet voimakkaasti Itä-Suomeen vaikuttavia päätöksiä. Raakapuun vientikielto koskee voimakkaimmin itäisen Suomen metsäteollisuutta, jonne venäläisestä raakapuusta on tullut valtaosa.

Koko läntinen maailma menetti luottamuksen Venäjään maan aloitettua helmikuussa hyökkäyssodan Ukrainassa. Niinpä Saimaan kanavan kautta kulkenut meriliikenne on yhtä kanavan läpi kulkenutta rahtilaivaa lukuun ottamatta täysin pysähdyksissä. Varustamojen ja satamaoperaattoreiden käsityksen mukaan epäluottamuksen poistuminen kestää pitkään, jopa vuosikymmeniä.

Itäsuomalainen metsä-, kaivannais- ja lannoiteteollisuus joutuu etsimään uudet maakuljetusreitit aikana, jolloin kuljetusmatkat pitenevät, välivarastointi lisääntyy ja kaikki kustannukset ovat kovassa nousussa. Tämä näkyy luonnollisesti kilpailukyvyn heikkenemisenä. Pidemmällä aikavälillä se tulee vaikuttamaan teollisuuden investointeihin, työpaikkojen ja väestön vähenemiseen koko Itä-Suomessa. Ilman toimivaa kotimaan kamaralla kulkevaa meriyhteyttä jäädään selkeästi muun Suomen jalkoihin.

Poliittisten päättäjien, niin nykyisten kuin koko Kaakkois-Suomen vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaidenkin, pitää uskaltaa ottaa suuret järvialueemme (Keitele–Päijänne ja Saimaan allas) yhdeksi tärkeimmistä lähiajan päätöksistä. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee herättää siitä 1990-luvun ajattelusta, jossa korostetaan maanteiden parantamista yhä suurempien jättirekkojen ehdoilla sekä matkustajaliikenteen ehdoin tehtäviä ratainvestointeja. Kotimaista maaperää pitkin kulkevan meriyhteyden kaikki mahdolliset vaihtoehdot pitää tutkia sekä ottaa huomioon se valtava kehitys, joka on tehty laivatekniikassa, moottori-, polttoaine- ja propulsiotekniikassa.

Uuden tekniikan alukset tekevät ympärivuotisen liikennöinnin mahdolliseksi, mikä tuo merkittävän kannattavuuslisän kanavainvestoinnille. Myös maanrakennustekniikkaa on kehitetty takavuosia tehokkaammaksi ja halvemmaksi. Lisäksi on otettava huomioon vesiteiden vuotuisten ylläpitoinvestointien edullisuus muiden kuljetusmuotojen väyliin verrattuna.

”Vesitie ei kulu” on vanha fraasi mutta edelleen voimassa. 40–50 vuoden jaksolla vesiteiden edullisuus ja kanavainvestoinnin kannattavuus on varmasti muuta kuin liikenne- ja viestintäministeriön vieläkin toistama mantra Keitele–Päijänne-kanavan ylimitoitettujen laskelmien antamasta olemattomasta kannattavuudesta.

Harri H. Lallukka

metsänhoitaja, Savonlinna

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide