Lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus on lipumassa liikaa säätiöiden varaan

Tutkimusrahoituksen kaventumisen myötä uhkana on, että sairaaloistamme katoaa huippuosaaminen.

Hus-yhtymä pohtii merkittäviä leikkauksia itse rahoittamaansa tutkimustoimintaan.

1.10. 2:00

Entistä suurempi osuus kotimaisesta kliinisestä lääketieteellisestä tutkimuksesta on säätiöiden rahoittamaa. Kun otetaan huomioon kaikki rahoitus – myös tutkijoiden henkilökohtaiset apurahat –, säätiöiden vuosittain lääketieteen alan tutkimukseen myöntämä rahoituspotti on noussut jo lähes sataan miljoonaan euroon.

Säätiöiden lisäksi tärkeitä kliinisen tutkimuksen rahoituskanavia ovat valtion budjettirahoitus ja sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä valtion tutkimusrahoitus (VTR), jonka määrä on kehittynyt vastakkaiseen suuntaan säätiöiden myöntämän rahoituksen kanssa.

Lisäksi merkittävillä siivuilla tutkimusta rahoittavat myös kotimaiset yritykset ja yliopistosairaanhoitopiirit, mutta näidenkin rahoituskanavien yllä leijuu suuria kysymysmerkkejä. Esimerkiksi maan suurimman sairaanhoitopiirin Hus-yhtymän on uutisoitu pohtivan merkittäviä leikkauksia itse rahoittamaansa tutkimustoimintaan. Vielä valmisteluvaiheessa olevassa Husin budjettiluonnoksessa tutkimusrahan osuus on kutistunut nykyisestä seitsemästätoista miljoonasta kymmeneen miljoonaan euroon (HS 27.9.).

Säätiöiden kasvava panostus tutkimukseen on viime vuosina osin paikannut muiden rahoituskanavien laskua. Säätiörahoitus ei kuitenkaan riitä korvaamaan vajetta. Sillä ei myöskään voida paikata aukkoja, joita esimerkiksi valtion tutkimusrahoituksen laskusta voi tutkimuskenttään syntyä.

Säätiön säännöt määrittelevät usein tarkasti, millaista tutkimusta rahoitetaan.

Tutkimusta tekeviä lääkäreitä tulisi tukea urapolulla ja heidän arkeaan helpottaa, sillä kliinisen lääkärin työn ja tutkimuksen yhdistäminen on usein vaikeaa. Tutkijan näkökulmasta monet nykyisin tarjolla olevista rahoituksista ovat pieniä ja lyhytaikaisia, jolloin pitkäjänteinen tutkimustyön suunnittelu ja tekeminen on hankalaa. Aika, joka voitaisiin käyttää tutkimuksen tekemiseen, kuluu apurahoja hakiessa.

Säätiöiden säännöt myös määrittelevät usein tarkasti esimerkiksi sen, millaista tutkimusta mikäkin säätiö rahoittaa. On tärkeää, että lääketieteen tutkimuskenttä säilyy monipuolisena Suomessa, sillä se heijastuu myös lääkärien osaamiseen ja potilaiden hyvään hoitoon. Tutkimusrahoituksen kaventumisen myötä uhkana on, että sairaaloistamme katoaa huippuosaaminen. Silloin terveydenhuollon kehitys pysähtyy ja taso laskee.

Viime vuodet ovat osoittaneet laadukkaan kotimaisen lääketieteellisen tutkimuksen merkityksen. Kliinisiä tutkimuksia tarvitaan, jotta saamme tulevaisuudessakin käyttöön uusia hoitoja.

Lääketieteelliselle tutkimukselle on taattava riittävästi taloudellisia resursseja, myös muidenkin rahoittajien toimesta kuin säätiöiden. Tutkimuksen tukeminen rakentaa tulevaisuuden laadukasta hoitoa. Suomen korkealaatuista ja tasa-arvoista terveydenhuoltoa ei voida ylläpitää ja kehittää ilman laaja-alaista rahoituspohjaa tieteelliselle tutkimukselle.

Klaus Elenius

professori, puheenjohtaja

Suomen lääketieteen säätiö

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide