Toiveikkuuden katoaminen horjuttaa yhteiskuntarauhaa

Jokaisen vastuulla on pitää toivon liekkiä yllä.

5.10. 2:00

Yhteiskuntamme ajatusmalli on perustunut pysyvyyteen ja turvallisuuteen. Tämä on mielemme yleiskieli. Meidän on vaikea ajatella muuta. Pysyvyys ja turvallisuus ovat kuitenkin murroksessa. Tämä pakottaa meidät muuttamaan opittuja tapojamme.

Koronavirus epidemia alkoi keväällä 2020. Helmikuussa 2022 syttyi sota Euroopassa. Talven lähestyessä energiakriisi on käsillä. Tulevaisuus on epävarma ja sumuinen.

Keskinäisriippuvuuden käsite on tullut tutuksi energiakriisin yhteydessä. Keskinäisriippuvuus on kaksiteräinen miekka. Se vahvistaa ja voimistaa entisestään olemassa olevaa hyvää, mutta toisaalta häiriöt leviävät nopeasti kaikkialle.

Kytkeytyneessä maailmassa uhka on samanaikaisesti lähellä ja kaukana. Uhka syntyy hitaasti kehkeytyen miltei huomaamatta, kunnes se sitten eskaloituu yllättäen ja nopeasti. Tasapainoilu keskinäisriippuvuuden kaksisuuntaisuuden suhteen vaatii näkemyksellisyyttä ja viisautta, kytkeytyneisyys tekee intressien ja arvojen tasapainoilusta haastavaa.

Elämme aikaa, jossa vanhaa ja uutta on rinnakkain. Se, mikä toimi eilen, voi toimia huomenna vielä paremmin tai johtaa meidät ojasta allikkoon. Maailman muuttuminen ja monimutkaisuus ei ole suurin haasteemme vaan se, jos kohtaamme monimutkaisen maailman huolestuneina ja ahdistuneina.

Huolen ja ahdistuneisuuden sijaan olisi tärkeä ylläpitää toiveikkuutta. Samanaikaisesti voimme olla kuitenkin surullisia, väsyneitä, heikkoja ja pelkääviä.

Vaikka maailma näyttäytyy synkkänä, meistä jokainen voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Toivon viesti ei saa kadota, sillä muuten vaikutukset näkyvät yksilötason lisäksi yhteiskuntarauhan horjumisena. Jokaisen vastuulla on pitää toivon liekkiä yllä, ja se onnistuu varsin yksinkertaisilla keinoilla.

Vaikka maailma näyttäytyy synkkänä, meistä jokainen voi vaikuttaa tulevaisuuteen.

Voimme pohtia elämän mielekkyyttä, vaikka materiaaliset edellytykset heikkenisivät. Mistä voin luopua ja silti kokea elämäni mielekkääksi? Miten vahvistan omaa kykyäni toipua vastoinkäymisistä? Missä kykenen auttamaan muita ja antamaan itsestäni ja itseltäni? Missä tarvitsen muiden apua?

Ihminen määrittyy ja elää suhteiden kautta. Vaikka yhteiskuntamme ohjaa yksilöllisyyteen, olemme riippuvaisia toisista ihmisistä. Tarve hyväksyvään ja myötätuntoiseen kohtaamiseen korostuu tässä ajassa.

Vastoinkäymiset tarjoavat mahdollisuuden aloittaa matkan itseen. Jotta voit kohdata muut hyväksyvästi, sinun tulee ensin kohdata itsesi hyväksyvästi. Näin toimimalla elämästä löytää paljon asioita, joista voi olla kiitollinen.

Keskittyminen arkisiin asioihin – esimerkiksi ulkoiluun, musiikkiin, lukemiseen, leipomiseen, läheisiin tai perheeseen – lisää turvallisuudentunnetta. Se, mihin keskitymme, lisääntyy.

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa ihmisten toiveikkuus on edellytys paremmalle huomiselle ja kestävälle ja turvalliselle yhteiskunnalle

Hermanni Hyytiälä

kehitysjohtaja, Aiwo Digital oy

Aki-Mauri Huhtinen

sotilasprofessori, Maanpuolustuskorkeakoulu

Jarno Limnéll

kyberturvallisuuden työelämäprofessori, Aalto-yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide