Työntekijäkin kertoo: Helsinki on sekaisin

Julkisten palveluiden saatavuus yskii, ja se on pidemmän päälle ikävä asia koko yhteiskunnalle.

7.10. 2:00

”Mä sanon sulle nyt: Helsinki on sekaisin.”

Vastaus kieltämättä yllättää. Olen soittanut kaupungin erään terveydenhuollon palvelun numeroon ja kysellyt jonotilanteesta läheisen puolesta.

Raivorehelliseksi paljastunut työntekijä kertoo, että missään järjellisessä ajassa apua ei ole saatavilla. Ellei sitten viekkaudella yritä puhua itselleen ohituskaistaa äärimmäiseen kiireellisyyteen vedoten.

Toisaalla kaupungissa leikkipuiston iltapäiväkerho lakkautetaan kolmen arkipäivän varoitusajalla, koska päiväkodeista on loppumassa henkilöstö. Naapurikunnassa polvivaivainen eläkeläinen on odottanut tekonivelleikkausta iäisyyden.

Julkisista palveluista kuuluu nyt kaikenlaista ikävää myös yleisellä tasolla: työntekijöitä ei riitä ja hoitovelka kasvaa.

Syiksi on mainittu ainakin kehnot työehdot, huono johtaminen ja koronaviruspandemian jälkimainingit.

Eikö hyvää kannata jonottaa?

Hoitajien työehtoihin on tulossa selvä parannus tuoreen palkkasovun myötä. Voisi siis kuvitella, että työntekijät eivät hylkää alaa joukoittain.

Toisaalta kasvavat palkkakulut rasittavat tulevina vuosina julkista taloutta, joka on pahasti alijäämäinen jo nyt. Väestöpyramidi seisoo kärjellään kertomassa hoivattavien määrän kasvusta ja maksajien rivien harvenemisesta. Kansainvälisestä näkökulmasta Suomi on jälleen pussinperä maailman laidalla.

Entä sitten, vaikka tulevaisuus olisikin niukempi? Eikö hyvää kannata jonottaa?

Julkisten palveluiden ystävän kannattaisi kyllä olla huolissaan. Hyvinvointivaltion kantavia voimia on keskiluokkaisten kansalaisten luottamus siihen, että aika runsaan veronmaksun vastineeksi saa paljon hyvää. Ei siis tarvitse miettiä, miten lasten päivähoitoon ja koulutukseen on varaa tai miten oma tai läheisen sairastuminen voisi tuhota talouden.

Jos palveluita alkaa olla saatavilla vain teoriassa, saattaa ilo kadota veronmaksajien kasvoilta.

Lähivuosina niin valtio, kunnat kuin uudet hyvinvointialueetkin elävät tiukassa taloustilanteessa. Toivon mukaan ainakin ensi kevään eduskuntavaalien alla kuullaan, mitä johtopäätöksiä puolueet tästä tekevät.

Jos turvaudutaan säästöihin, kannattaa muistaa juustohöyläämisen vaihtoehto eli tärkeimpien palvelujen määrittely ja niiden hoitaminen kunnolla. Olisi mukava tietää, missä asioissa voi luottaa julkiseen valtaan ja mitkä tarpeet pitää ratkoa omin päin.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kehityspäällikkö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide