Villit sijaiskäytännöt rapauttavat opetusalan arvostusta

Pätevien opettajien rekisteri on vähintä, mitä opettajien edunvalvonta voi ongelmalle tehdä.

Opetusalalla on pulaa pätevistä sijaisista.

16.10. 12:45

Pätevistä erityisopettajista, sijaisista ja määräaikaisista opettajista on pulaa etenkin suurten kasvukeskusten ulkopuolella. Varsinkin lyhyisiin sijaisuuksiin on vaikea löytää tekijöitä. Pätevää hakijaa ei houkuta myöskään jääminen ilman kesäajan palkkaa.

Korkeakoulutetuista ammattilaisista on pulaa monilla aloilla. Viime aikoina on uutisoitu arkkitehtipulasta ja huutavasta hoitajien puutteesta. Pulaa on myös poliiseista, lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista.

Pula työvoimasta näkyy eri tavoin alasta riippuen: sairaaloiden osastoja suljetaan, koulut jäävät ilman psykologeja, ja lääkäreille maksetaan poskettomia summia. Onneksi työntekijän markkinat hoitoalalla johtivat lopulta hoitajien palkankorotuksiin.

Opetusalalla työvoimapula on ratkaistu pragmaattisesti. Olen vitsaillut joskus kollegoilleni, että toisin kuin poliisiksi, hoitajaksi, lääkäriksi, arkkitehdiksi tai sosiaalityöntekijäksi, sijaisopettajaksi voi lompsia kuka tahansa vaikka suoraan sakkovankilasta, kunhan on suurin piirtein selvin päin.

Luokanopettajan vuoden sijaisuuteen kelpaa reipas ylioppilas, ja aineenopettajan hommiin yläkouluun pääsee yhdellä puhelinsoitolla. Tutkintotodistuksia ei kysellä. Opetusalan ammattijärjestössä (OAJ) on ollut puhetta kelpoisten opettajien rekisteristä, mutta sekin taitaa olla enemmän hurttia huumoria.

Tutkintotodistuksia ei kysellä.

Muissa edellä mainitsemissani ammateissa ei lain mukaan voi toimia kukaan muu kuin koulutettu ammattilainen. Valelääkäreitä ja valepoliiseja tuomitaan vankiloihin, harrastelija-arkkitehti joutuu piirrättämään tekeleensä ammattilaisella uudelleen saadakseen luvan rakennusvalvonnasta. Kokenut lähihoitaja ei saa asentaa edes kanyylia, koska siihen hommaan tarvitaan koulutettu sairaanhoitaja.

Opetusalan villeistä sijaiskäytännöistä koituu monenlaisia, kauaskantoisia ongelmia. Sillä, että pitkiäkin sijaisuuksia peruskoulussa kelpuutetaan hoitamaan kuka tahansa, on väistämättä kielteistä vaikutusta lasten ja nuorten oppimiseen. Opettajan profession arvostus laskee entisestään, jos muodollinen pätevyys nähdään monissa kunnissa jopa haittana; epäpätevälle kun ei tarvitse maksaa täyttä palkkaa.

Pätevien opettajien rekisteri on vähintä, mitä opettajien edunvalvonta voi ongelmalle tehdä. Pitkään opetusalalla toimineille ja työssään pätevöityneille määräaikaisille opettajille pitäisi tarjota mahdollisuus hankkia kelpoisen opettajan tutkinto työn ohessa. Alalle soveltuvan kandidaatintutkinnon tulisi olla minimivaatimus yli kahden viikon sijaisuuksiin.

Nämä toimet ovat välttämättömiä, jotta opetusalalle hakeutuisi myös tulevaisuudessa työtään arvostavia, koulutettuja ammattilaisia.

Otto Kallioranta

äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

Tuusula

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide