Suomi lähtee keskusteluun Naton ydinpelotteesta pieneltä takamatkalta

Naton ydinpelote on uuden edessä sekä Venäjän uhittelun että Kiinan sotilaallisen voiman kasvun vuoksi. Suomessa opetellaan nyt, mitä Naton ydinpelote tarkoittaa Suomelle.

13.10. 2:00

Ydinuhka vyöryy arkeen voimalla, joka sai viranomaiset jo unohtamaan viestinnän alkeet. Alkuviikosta suomalaiset ryntäsivät apteekkeihin hamstraamaan lääkejodia. Sosiaali- ja terveysministeriön sekoilu ja virhearviot uuden lääkejodia koskevan ohjeistuksen tiedottamisessa ovat ajan kuva.

Ydinuhkaan liittyvät pelot ovat eksistentiaalisia, ja varsinkin ydinaseiskun uhkaan liittyvät puheet tarkoituksellista monimerkityksellisyyden politiikkaa. Nyt ydinuhasta on kuitenkin pystyttävä tekemään selkoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole yksin uuden edessä. Aika liuta poliitikkoja, virkahenkilöitä, sotilaita ja tutkijoita joutuu opettelemaan perusasioita ydinasepolitiikasta. Kun Suomi liittyy Natoon, on myös ymmärrettävä, mistä Naton ydinasepelotteessa on kyse. Sitä on myös pystyttävä selittämään suomalaisille.

Natoon liittyminen on perustavanlaatuinen muutos Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Muutoksessa on monia eri tasoja, joista yksi on Naton ydinpelote. Naton vahvuus ja pelote perustuu ydinaseisiin, ja juuri Naton ydinasesateenvarjon suojaan Suomi nopeasti halusi.

Suomessa ei olla yksin, kun yritetään ymmärtää, mitä Venäjän presidentin Vladimir Putinin uhittelu ydinaseella tarkoittaa. Kun summaa asiantuntijoiden valistuneita arvauksia ydinuhasta, riski sille, että Venäjä käyttää taktista ydinasetta Ukrainassa, vaikuttaa olevan pieni mutta kasvanut. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden katsoi tarpeelliseksi muistuttaa Venäjää julkisesti ydiniskun seurauksista. Hiljaisuuden rikkominen oli uutta.

Akuutin ydinuhan lisäksi on olemassa toinen suuri kokonaisuus. Suomessa opetellaan, mitä Naton ydinasepelote tarkoittaa Suomelle.

Suomen johdon suhde Nato-jäsenyyteen on siitä viisas, että Natoon liitytään ilman reunaehtoja. Presidentti Sauli Niinistö toistaa säännöllisesti, ettei Suomella ole erityisiä vaatimuksia tai varaumia, joita asettaisimme Nato-jäsenyyden ehdoksi. Varaumat olisivat voineet koskea ydinaseita.

Unohtaa ei voi myöskään aseriisuntaa.

Naton ydinpelote on elänyt ajan kuluessa, ja se on Putinin uhittelun vuoksi uuden edessä. Suomi lähtee ydinpelotekeskusteluun takamatkalta, mutta kirittävää on kaikilla.

Nato-maat joutuvat arvioimaan, onko pelotetta kasvatettava, ja jos on, mitä siitä seuraa.

Ydinaseista ei ole ollut Natossa yhteistä ymmärrystä. Venäjän hyökkäys Itä-Ukrainaan ja Krimin miehitys vuonna 2014 terästivät kuitenkin ylipäätään ajattelua puolustuksesta ja pelotteesta.

Naton ydinpelote ei tarkoita, että Suomeen sijoitettaisiin ydinaseita, mutta Suomelle hahmottuu ajan kanssa oma rooli Naton ydinasepelotteessa. Ydinuhkaan vastaamista tietenkin myös harjoitellaan.

Natossa käydään perustavanlaatuista keskustelua siitä, ollaanko puolustuksen ja pelotteen vahvistamisessa oikealla tiellä. Kyse ei ole vain ydinuhasta, vaan sodan uusista ulottuvuuksista. Tässäkin keskustelussa Yhdysvallat on Naton tärkein jäsen.

Suursodan maailmassa Kiina ja Venäjä saattaisivat toimia yhdessä. Kiinan kyber- ja avaruussodankäynnin strategian kehittyminen vaikuttaa myös Yhdysvaltojen ydinasepolitiikkaan. Jos Yhdysvaltojen painopiste Euroopassa ja Aasiassa muuttuu, muuttuu myös arvio Euroopan puolustuksesta ja pelotteesta.

Unohtaa ei voi myöskään aseriisuntaa, vaikka joku sen ehkä jo hautasi. Euroopan turvallisuudelle keskeinen Uusi Start -ydinasesopimus raukeaa helmikuussa 2026. Mitä sen jälkeen tapahtuu?

Kysymykset ovat valtavia, mutta niitä ei ratkota yksin. Suomella on maine maana, joka ymmärtää Venäjän sotilasstrategiaa. Tälle ymmärrykselle on Natossa paljon kysyntää.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide