Suomi tarvitsee kirjallisuuspoliittisen ohjelman

Päättymässä oleva hallituskausi on ollut kirjailijoille erityisen vaikea.

Helsingin kirjamessut järjestetään 27.–30. lokakuuta.

23.10. 2:00

Usein tuntuu, että se, joka kovimmin huutaa hätäänsä, saa tahtonsa läpi. Aina se ei toki pidä paikkaansa. On aloja, joiden huutoa kukaan ei näytä kuulevan, muiden joukossa kirjailijat.

Lukemistapojen muutoksesta ja lukutaidon heikkenemisestä on puhuttu jo pitkään. Keskustelu aiheesta on tärkeää lastemme tulevaisuuden kannalta, mutta yhtä lailla kirjallisuutemme ja kieliemme säilymisen kannalta. Samalla kirjailijan työskentelyedellytykset ovat heikentyneet vuosi vuodelta, eikä tulevaisuus näytä paremmalta. Jotta lapset lukisivat, arvostaisivat kirjallisuutta ja kirjailijan ammattia, heille pitää näyttää esimerkkiä.

Päättymässä oleva hallituskausi on ollut kirjailijoille erityisen vaikea. Koronapandemia on iskenyt kirjailijoihin muun muassa esiintymistilaisuuksien menettämisinä. Sosiaali- ja eläketurvaan ei ole saatu parannuksia. Apurahoja on leikattu, kirjastokorvaukset ovat pysyneet samalla tasolla vuosia, eikä e-lainauksista saa korvauksia lainkaan. Millä muulla alalla on näin huonot työolosuhteet? Millä muulla alalla edellytetään, että työtä tehdään ilman korvausta?

Äänikirjat innostavat uusia ihmisiä kirjojen pariin, mutta silti kirjailijan ansiot hupenevat entisestään. Kirjailija saa äänikirjasta viidesosan siitä, mitä hän saa fyysisen kirjan myynnistä, eikä viimeksi mainitun osuudessakaan ole hurraamista.

En kuitenkaan halua puhua vain ongelmista vaan myös ratkaisuista. Suomessa pitää laatia historian ensimmäinen kirjallisuuspoliittinen ohjelma, jotta kirja-ala ja kirjallisuus nousisivat politiikkojen pöydille ja hallituksen asiaksi. Kyse ei ole vain yhdestä ammattiryhmästä vaan koko kansakunnan henkisestä kestävyydestä ja vahvuudesta. Kirjallisuus on osaltaan nostanut Suomen sivistysvaltioksi, josta myös talous on hyötynyt.

Toivon, että kun taas tulevina vuosina liputetaan Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä, sitä tehdään edelleenkin kirjallisuuden kunniaksi eikä sen muistoksi.

Ilmi Villacís

toiminnanjohtaja, Suomen Kirjailijaliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide