Tuotan datajäteille jatkuvasti rahaa, ja siksi selvitin, mitä Spotify minusta tietää

Oman kuunteluhistorian selvittäminen tarjoaa oppitunnin datataloudesta.

24.10. 2:00

Yli 3 600 tuntia musiikkia 2 500 artistilta ja 5 100 albumilta. Tältä näyttää kuunteluhistoriani suoratoistopalvelu Spotifyssa vuodesta 2010 tähän syksyyn. Olen käyttänyt palvelun parissa keskimäärin 46 minuuttia päivässä kolmentoista vuoden ajan. Siinä ajassa minusta on jäänyt valtava datajalanjälki.

Nykyisten tietosuojalakien myötä ihmisillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet selvittää, mitä tietoja eri palvelut heistä keräävät. Spotify-esimerkkini kertoo, että se on mahdollista muttei ihan helppoa.

Lähetin Spotifylle sähköpostia, jossa pyysin kaikkea historiaani. Yhdeksän päivän jälkeen sain paluupostissa 145 json-muotoista tiedostoa. Niiden käsittely tuskin kuuluu keskivertokansalaisen taitoihin. Latasin osan tiedostoista erilliseen maksulliseen palveluun, joka koosti niistä näppärät tilastot.

Sain kasan dataa, mutta entäs sitten? Jokunen johtopäätös:

Oman tietohistorian selvittäminen vaatii määrätietoisuutta, aikaa ja osaamista. Kyse ei tietenkään ole vain Spotifysta, sillä joka päivä monet digipalvelut tallentavat tietoja käytöstäni. Kaikkien niiden kaivelu vaatisi jo todellista omistautumista.

Datan helppo jakelu ei ole yritysten tärkeysjärjestyksen kärjessä, koska se tuskin edistää bisnestä, ja henkilötietoja pitää käsitellä tarkasti. Jos niin ei tee, se voi jopa kaataa yritystoiminnan. Muistanette psykoterapiakeskus Vastaamon tapauksen.

Spotify saa minulta maksun kahdesti.

Se, mikä on minulle kiinnostavaa nippelitietoa musiikkimaustani, on Spotifylle rahanarvoista dataa. Voisikin ajatella, että yhtiö saa minulta maksun kahdesti. Maksan palvelusta kuukausimaksun ja lisäksi tuotan yhtiölle joka päivä tietoa, jolla on arvoa. Tämän datan avulla palvelu muun muassa tarjoilee kuuntelusuosituksia ja näin pyrkii pitämään minut maksavana asiakkaana.

Spotifyn tarjoamat automaattiset soittolistat ja suositukset ovat kaukana täydellisestä, ja vaikuttaa siltä, että yhtiö voisi käyttää valtavia datavarastojaan paremminkin, kuten monipuolisempiin suosituksiin. Tästä huolimatta jatkan musiikin kuuntelua suoratoistona, sillä se on helppoa ja halpaa.

Jos olisin ostanut edes puolet niistä viidestätuhannesta albumista, joilta olen biisejä kuunnellut, olisi pitänyt pulittaa kymmeniätuhansia euroja. Suoratoistosta olen maksanut tähän mennessä noin 1 500 euroa – 60 senttiä artistia kohden. Näin datatalous muuttaa rahavirtoja.

Kirjoittaja on HS:n datadeskin tuottaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide