Esitys eläinten hyvinvointilaiksi on monin tavoin ristiriitainen

Tuotantoeläinten listalla on eläimiä, joiden käyttöä eläintuotannossa ei tutkimusten ja lain tavoitteiden valossa tulisi sallia.

16.10. 2:00

Hallituksen tuore esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi ei huomioi tutkimustietoa riittävästi. Luonnos sivuuttaa tutkitun tiedon etenkin tuotantoeläinten suhteen. Laki on sisäisesti ristiriitainen: sen tavoitteena on turvata eläinten hyvinvointi ja itseisarvon kunnioittaminen, mutta silti se sallisi broilerintuotannon, turkistarhauksen ja teollisen kalankasvatuksen, joissa eläimille aiheutetaan kärsimystä.

Lakiesitykseen sisältyy kannatettava idea siitä, että sallitut tuotantoeläiminä ja lemmikkieläiminä pidettävät eläinlajit on listattu. Hyvä idea jää kuitenkin välinpitämättömän toteutuksen jalkoihin. Tuotantoeläinten listalla on eläimiä, joiden käyttöä eläintuotannossa ei tutkimusten ja lain tavoitteiden valossa tulisi sallia.

Sallittujen tuotantoeläinten listalta pitäisi poistaa turkiseläimet (minkki, hilleri, soopeli, supikoira, kettu ja naali sekä näiden risteymät), vesipuhveli ja broileri.

Broilerit on jalostettu niin nopeakasvuisiksi ja suuriksi, että ne kärsivät vakavista terveysongelmista, kuten äkillistä sydänkuolemista ja nivelten ja luuston kasvuhäiriöistä sekä niistä aiheutuvista jatkuvista kivuista. Ongelmat korostuvat emobroilereilla, jotka elävät tuotantopolven lintuja pitempään ja joita ei ole huomioitu lakiesityksessä mitenkään. Broilereille on jalostuksella aiheutettu voimakas ruokahalu. Jos emobroilerit saavat syödä vapaasti, niiden munantuotanto heikkenee ja äkkikuolemat lisääntyvät. Siksi emobroilerien syömistä säädellään niin, että ne kärsivät jatkuvasta nälästä.

Eläinten pitäminen nälässä ja jalostuksen aiheuttamassa kivussa on lain oman hyvinvointi- ja itseisarvopuheen vastaista. Samasta syystä kananmunantuotannossa yleisesti käytetyt munijahybridit tulisi poistaa sallittujen tuotantoeläinten listalta. Keväällä uutisoitiin laajasti tanskalaistutkimuksesta, jossa 50–100 prosentilla munivista kanoista havaittiin rintalastamurtumia. Tuotantotapa ei juuri vaikuta murtumien yleisyyteen, vaan murtumat johtuvat jalostuksesta.

Lakiluonnoksen taipumus myötäillä eläintuotannossa omaksuttuja käytäntöjä kuvastuu sallittujen tuotantoeläinten listassa, johon on uutena lajina lisätty vesipuhveli. Lisäys on tehty siksi, että yksi yrittäjä on ehtinyt tuoda eläimiä Suomeen. Lainsäädännön venyttäminen yksittäisen elinkeinonharjoittajan toiminnan laillistamiseksi ei ole kestävää lainsäädäntötyötä.

Parannuksilla, joita lakiesitys toisi eläinten oloihin, on kohtuuttoman pitkät siirtymäajat: esimerkiksi porsaiden kirurgisen kastraation ja emakoiden tiineytyshäkkien kiellon siirtymäaika on 12 vuotta.

Tiina Ollila

väitöskirjatutkija, Kriittisen eläintutkimuksen verkoston varapuheenjohtaja, Porvoo

Salla Tuomivaara

post doc -tutkija

Kriittisen eläintutkimuksen verkoston hallituksen jäsen, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide