Nykyinen tasa-arvolaki suosii heterojen ydinperheitä

Suomen lainsäädäntö ei kiellä tarpeeksi selvästi perheiden monimuotoisuuteen liittyvää syrjintää työelämässä.

15.10. 2:00

Tasa-arvolain tarkoituksena on edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä puuttua sukupuoleen perustuvaan syrjintään. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on myös eri asemaan asettaminen vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.

Vuonna 1987 voimaan tullut tasa-arvolaki oli säädettäessä edistyksellinen. Tuolloin perheellistymistä ei ole osattu katsoa monimuotoisesta näkökulmasta. Siksi rivien välistä ilmenee aikansa perheoletus: heteroydinperhe, jossa yhdessä asuvat vanhemmat, mies ja nainen, ovat saaneet lapset toivottuna ajankohtana.

Esimerkiksi hedelmöityshoidot olivat lain voimaan tullessa harvinaisia. Ensimmäinen lahjasolulapsi syntyi Suomessa vuonna 1995. Nyt jo viisi prosenttia syntyvistä lapsista on hedelmöityshoitotaustaisia.

Avioerojen määrä oli 1900-luvun lopulla vielä verraten vähäinen. Yhden vanhemman perheiden määrä on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut lähes kolmanneksella kolmessa vuosikymmenessä. Nykyisin melkein joka neljäs lapsiperhe tilastoidaan yhden vanhemman perheeksi.

Suomessa on aiempaa enemmän vanhempia, joilla ei ole oikeudellisesti vahvistettua vanhemmuutta tai biologista sidettä lapseen. Heitä on esimerkiksi uusperheissä ja sateenkaariperheissä. Uusperheitä on lapsiperheistä jo joka kymmenes, ja sateenkaariperheiden määrä on kasvanut nelinkertaiseksi kymmenessä vuodessa.

Työelämässä on tarvetta uudelle syrjintää ehkäisevälle lainsäädännölle. Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyistä käy ilmi, että muun muassa yhden vanhemman perheiden huoltajien, etävanhempien, sateenkaariperheellisten, erityistarpeisen lapsen huoltajien ja lapsen kuoleman kokeneiden asema kaipaisi parantamista.

Myös lasta toivovat voivat kohdata syrjintää. Hedelmöityshoidoissa käyvän urakehitys voi hidastua, määräaikaista työtä ei muuteta toistaiseksi voimassa olevaksi tai vakinaisessa työssä oleva voidaan jopa irtisanoa.

Jos lasta toivova odottaa adoptiolasta, saattaa irtisanominen tai lomauttaminen keskeyttää adoptioprosessin. Työnantaja ei ole aina joustava, kun vanhempi saa tiedon adoptoitavasta lapsesta, vaikka tilanne on rinnastettavissa synnytyksen alkamiseen.

Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä on yleensä moniperusteista syrjintää. Se tarkoittaa, että syrjintä voi johtua sukupuolen ja perheellistymisen ohella myös siitä, että perhemuoto poikkeaa ydinperhenormista. Työntekijä, jonka perhetilanne poikkeaa oletetusta, on altis ennakkoluuloille ja epäasialliselle kummastelulle.

Syrjintätilanteissa uhrin on voitava kääntyä viranomaisen puoleen. Aina ei kuitenkaan ole selvää, minkä viranomaisen puoleen syrjityn pitäisi kääntyä. Kuka auttaa, jos työntekijää syrjitään esimerkiksi sukupuolen ja monimuotoisten perhesuhteiden takia?

Lapsettomuushoidot ja adoptio pitää rinnastaa raskauteen.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo sukupuoleen, vanhemmuuteen ja perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvää syrjintää. Työsuojelu valvoo ikään, perhesuhteisiin ja muuhun henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuvaa syrjintää työpaikalla. Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan esitys, jonka mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa laajennettaisiin työelämään.

Pelkkä valvonnan tehostaminen ei kuitenkaan riitä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja tulee tarkastella yhdessä ja varmistaa, ettei mikään syrjintäperuste jää katveeseen.

Työsopimuslakia on muutettava niin, että adoptioprosessi ja lapsettomuushoidot rinnastetaan raskauteen. Syrjinnän kieltävän lainsäädännön on koskettava niitä samalla tavalla kuin raskautta.

Oikeuksien toteutumisesta on tehtävä helpompaa. Kalliin käräjöinnin tilalle pitää löytyä halvempia ja nopeampia keinoja. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaa tulee laajentaa niin, että lautakunta voi tutkia työelämän syrjintäepäilyihin liittyviä tapauksia ja tarvittaessa määrätä hyvitystä.

Anu-Tuija Lehto ja Tiina-Emilia Kaunisto

Lehto on lakimies Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä SAK:ssa. Kaunisto on työelämän erityisasiantuntija Monimuotoiset perheet -verkostossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide