Sote-palvelujen valvonnasta voidaan tehdä entistä parempaa

Ensi vuoden alussa aloittavien hyvinvointialueiden tulee tiedostaa valvontavastuunsa ja suunnitella valvontatoimintansa huolella.

24.10. 2:00

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonta ja asiakas- ja potilasturvallisuus kiinnostavat. Sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden valmistelua koskevassa keskustelussa sote-palvelujen valvonta on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle, vaikka vuoden 2023 alusta palvelujen järjestäjän vastuu valvonnasta siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden tekemä valvonta on sote-uudistuksen ydintä ja keskeinen osa palvelujen järjestämistä ja tuottamista.

Jo ennen uudistusta kunnilla on ollut palveluiden järjestämiseen liittyvä valvontavastuu, mutta nyt tästä alueille tulevasta tehtävästä on säädetty tarkemmin sote-järjestämislaissa. Hyvinvointialueet vastaavat kaikkien ostopalveluna hankkimiensa ja itse tuottamiensa palvelujen valvonnasta.

Tämän vastuun tuloksellinen kantaminen edellyttää, että hyvinvointialueet tiedostavat valvontaan liittyvän roolinsa ja suunnittelevat valvontatoimintonsa huolella. Vastuun kantamiseen on onneksi leveämmät hartiat kuin mitä yksittäisellä kunnalla on ollut. Siksi järjestämisvastuuseen kuuluvasta valvonnasta voidaan kehittää aiempaa parempaa.

Valvonta on kokonaisuus, joka muodostuu omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta. Valvovien viranomaisten eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ja aluehallintovirastojen tekemä valvonta ei koskaan voi olla ensisijaista, koska reaaliaikainen tieto on käytettävissä vain siellä, missä palvelua annetaan. Omavalvonnassa onnistuminen on ratkaisevaa. Näin on muillakin valvonnan kohteena olevilla toimialoilla, esimerkiksi elintarvikevalvonnassa.

Hyvinvointialueen on omavalvonnallaan varmistettava, että se itse hoitaa tehtävänsä lainmukaisesti ja että sen tekemiä sopimuksia noudatetaan. Omavalvonnalla hyvinvointialueen täytyy valvoa alueensa palvelujen saatavuutta, jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua sekä asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Hyvinvointialueen on laadittava lakiin perustuva omavalvontaohjelma, johon kirjataan, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista seurataan ja miten havaitut puutteet korjataan.

Pelkkä omavalvontaohjelman laatiminen ei kuitenkaan riitä, vaan sen mukaan pitää myös toimia.

Saavatko valvontaa tekevät äänensä kuuluviin?

Hyvinvointialueiden onnistuminen valvontatyössään on ensisijaisen tärkeää asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien ja turvallisuuden toteutumisessa. Valviran ja aluehallintovirastojen tehtävänä on vuoden 2023 alusta ohjauksellaan ja valvonnallaan varmistaa, että hyvinvointialueiden omavalvonta toteutuu. Hyvinvointialueen on heti ilmoitettava valvontaviranomaiselle palveluissa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat ja puutteet. Jos hyvinvointialueiden omavalvonnassa on puutteita, Valviran ja aluehallintovirastojen tehtävät asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvan toteutumisen valvonnassa oletettavasti lisääntyvät. Yhteisenä tavoitteena on ennakoiva valvonta, jolla ehkäistään epäkohtien syntymistä, sekä mahdollisimman nopea epäkohtiin puuttuminen.

Juuri nyt Valviran ja aluehallintovirastojen huolena on, millaiset valmiudet hyvinvointialueilla on ottaa valvonnasta vastuu heti vuoden alusta ja onko omavalvontaohjelmien laatiminen jo alkanut. Valvontatyö edellyttää alueilla osaamista, riittävää määrää valvojia ja yhteistyötä valvontaviranomaisten kanssa. Keskeinen onnistumisen edellytys on myös, että valvonta on riittävän autonomista ja sillä on asema hyvinvointialueen organisaatiossa. Saavatko valvontaa tekevät äänensä kuuluviin silloinkin, kun heillä on johdolle epämiellyttäviä uutisia?

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa suurten haasteiden keskellä. Koronaviruspandemia on aiheuttanut palveluvelan, henkilöstöpula vaikeuttaa palvelutuotantoa, väestön palvelutarpeet kasvavat resursseja nopeammin ja palvelujen valtakunnalliset priorisointilinjaukset ovat tekemättä.

Omavalvonnasta ei tule helppoa, mutta vaikeampaa se olisi ollut entisessä kuntarakenteessa hyvinvointialueita kapeammilla hartioilla.

Markus Henriksson ja Merja Ekqvist

Henriksson on Valviran ylijohtaja ja Ekqvist Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide