Ruokakriisi uhkaa miljoonien kouluikäisten lasten oppimista

Lasten ja nuorten ruokaturvaa voidaan vahvistaa tehokkaasti tarjoamalla heille koulussa maksuton lämmin ateria.

26.10. 2:00

Nälkä on yksi oppimisen suurimmista esteistä. Nälkäinen lapsi ei pysty keskittymään ja jättää myös todennäköisemmin koulun kesken.

Lasten ja nuorten ruokaturvaa voidaan vahvistaa kehittyvissä maissa erittäin tehokkaasti tarjoamalla heille koulussa lämmin ateria. Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan jokainen kouluruokaan sijoitettu dollari tuottaa vastineeksi yhdeksän dollaria.

Konfliktit, ilmastonmuutos, koronaviruspandemia ja viimeisimpänä sota Ukrainassa ovat käynnistäneet ennennäkemättömän maailmanlaajuisen ruokakriisin. Kuten aina, lapset maksavat konflikteista ja aliravitsemuksesta korkeimman hinnan.

Akuuttia nälkää näkevistä 345 miljoonasta ihmisestä lähes puolet eli 153 miljoonaa on lapsia ja nuoria. Maailmanlaajuisen ruokaturvan heikkeneminen on edennyt samaan aikaan kuin maailmalla koulut ovat avanneet luokkahuoneensa. Moni maa rakentaa hiljalleen koulutusjärjestelmiä uudelleen pandemian jälkeen. Ruokakriisi uhkaa nyt miljoonien kouluikäisten lasten oppimista, vaikka he ovat vasta palanneet koulunpenkille.

Ravinnonsaanti ja koulutus ovat kestävän kehityksen edellytyksiä, ja kouluateriat ovat paljon enemmän kuin pelkkä ruokalautanen. Oikein toteutettuina kouluruokaohjelmat parantavat lasten terveyttä, ravitsemusta ja koulutusta, vahvistavat yhteisöjä, edistävät sukupuolten tasa-arvoa ja opettavat kestävien elämäntapojen ja terveellisen ruokavalion tärkeyttä.

Suomi ja Ranska ovat viime vuodesta lähtien johtaneet kansainvälistä kouluruokakoalitiota. Koalitio on hallitusten ja yhteistyötoimijoiden aloite, jonka avulla voidaan tukea, parantaa ja laajentaa elintarvike- ja koulutusjärjestelmiä, edesauttaa pandemiasta toipumista ja edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Kansainväliseen kouluruokakoalitioon on liittynyt tähän mennessä 73 maata ja 76 muuta toimijaa ympäri maailmaa. Helsingissä viime viikolla järjestetyssä ministerikokouksessa kuultiin esimerkkejä kouluruokailun onnistuneesta toteuttamisesta paikallisesti muun muassa Ruandassa, Hondurasissa, Keniassa ja Guatemalassa.

Suomessa kouluaterian merkitys tunnetaan hyvin.

Osallistujamaiden mukaan on erityisen tärkeää, että hallitukset pitävät kiinni kouluruokailun rahoituksesta ja laajentavat ohjelmiaan mahdollisuuksiensa mukaan. Maat haluavat myös varmistaa, että nälän ja menetettyjen oppimismahdollisuuksien välinen yhteys ei unohdu ja kansainvälinen yhteisö jatkaa kouluaterioiden kokonaisvaltaista kehittämistyötä.

Suomessa kouluaterian merkitys tunnetaan hyvin. Suomesta tuli 1940-luvulla ensimmäinen maa maailmassa, joka sääti lain maksuttomasta kouluruokailusta kaikille lapsille. Kouluruokailusta tuli tehokas keino sodanjälkeiseen aliravitsemukseen ja köyhyyteen puuttumisessa.

Maksuton kouluruoka on nykyään olennainen osa Suomen koulutusjärjestelmää ja kansainvälistä menestystä. Panostus kaikkien lasten yhtäläisiin mahdollisuuksiin maksuttomaan koulutukseen ja kouluruokailuun on ollut yksi keskeinen tekijä talouskasvun vahvistamisessa ja Suomen muuttamisessa tietoyhteiskunnaksi.

Harvat asiat ovat yhtä järkeviä kuin maksuttoman kouluruoan tarjoaminen. Näin on erityisesti kehittyvissä maissa, kun perheet kamppailevat selviytyäkseen köyhyysrajalla tai sen alapuolella.

Kouluruokailu myös tukee monissa maissa paikallista maataloutta luomalla vakaat markkinat maanviljelijöille, edesauttamalla maataloustuotannon monipuolistamista, lisäämällä paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden kulutusta ja synnyttämällä uusia työpaikkoja. Paikallisten elintarvikejärjestelmien vahvistaminen vähentää niiden riippuvuutta kaukaa tuoduista elintarvikkeista ja tekee yhteisöistä entistä kriisinkestävämpiä.

Kouluruokaohjelmat auttavat lapsia ymmärtämään oman potentiaalinsa. Lasten inhimillisen pääoman kehittämiseen investoiminen on tehokkaimpia ja tuottavimpia investointeja, joita maat voivat tehdä.

Ville Skinnari ja David Beasley

Skinnari on kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri (sd). Beasley on Maailman ruokaohjelman (WFP) pääjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide