Kotimaisten kielten keskuksen tulevaisuus ei ole vaakalaudalla

Kotuksen toimintaedellytyksiä ei heikennetä.

24.10. 2:00

Toimittaja Ville Eloranta kirjoitti HS-analyysissaan (19.10.), että ”Kotimaisten kielten keskuksen tulevaisuus voi olla vaakalaudalla”. Elorannan kirjoitus antaa aihetta joihinkin tarkennuksiin.

Taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön ja hallinnonalan virastojen yhteistyössä laatima raportti Sivistyshallinto 2030, jossa esitetään ratkaisuja siihen, miten hallinnonalan laajat tehtävät voidaan hoitaa laadukkaasti tulevaisuudessakin. Kotuksen toimintaedellytyksiä ei heikennetä, eikä sen tulevaisuus ole vaakalaudalla.

Raportin mukaan Kotuksen nykyiset toiminnot sijoittuisivat uudessa rakenteessa pääosin kasvatus, koulutus ja kieli -kokonaisuuteen. Arkistot ja kirjasto puolestaan sijoitettaisiin kirjasto- ja arkistotoiminnasta vastaavaan kokonaisuuteen.

Kotuksen erikoiskirjasto ja arvokkaat kieliaineistot olisivat tällöin muiden vastaavien kokoelmien yhteydessä, mikä on tärkeää, sillä Kotus ei nykyisellään pysty huolehtimaan aineiston digitoinnille, saavutettavuudelle ja turvallisuudelle asetetuista vaatimuksista. Sanakirjatyössä tarvittavat aineistot säilyisivät toistaiseksi Kotuksessa.

Elorannan kirjoituksessa korostui, aivan aiheellisesti, huoli Kotuksen edellytyksistä toimia kielenhuoltovirastona jatkossakin. Suomen ja ruotsin kielen huollon lisäksi Kotuksessa laaditaan sanakirjoja, jotka kuvaavat nykykieltä sekä kielen vaihtelua ja muutosta, ja koordinoidaan kielilautakuntien toimintaa. Kotuksen toimintakenttä virastona onkin laaja, mutta resurssit ovat useiden peräkkäisten valtionhallinnon säästöohjelmien vuoksi vähentyneet radikaalisti.

Kysymys Kotuksen viestinnän resursseista on myös aiheellinen. Kotus on panostanut kieliammattilaisten ja kansalaisten palvelemiseen verkossa sekä suomeksi että ruotsiksi: verkkosivuihin, ohjejulkaisuihin, sanakirjoihin, lehtiin, kieliaineistoihin ja muihin verkkosisältöihin, myös sosiaaliseen mediaan. Viestintä on resursseihin nähden eri julkaisuissa ja alustoilla aktiivista ja monipuolista. Käyttäjiltä saatu palaute on kiittävää.

Huoleen kielenhuollon palvelujen näkyvyydestä on jo reagoitu. Kielenhuollon sisältöjä on tätä nykyä erityisesti Kielitoimiston ohjepankissa ja Kielikello-lehdessä. Paraikaa meneillään on verkkopalveluiden yhtenäistämiseen tähtäävä hanke, jossa myös kielenhuollon sisällöt saadaan tiiviimmin osaksi Kotuksen muita palveluita.

Eloranta totesi muutosohjelman järkyttäneen Kotuksen väkeä. Huoli resursseista on yhteinen. On myös ymmärrettävää, että Kotuksen tulevaisuudesta kannetaan huolta niin viraston sisällä kuin muuallakin. Me kotuslaiset pyrimme toiminnallamme osoittamaan, että pienenevistä resursseista huolimatta toteutamme lakisääteisiä tehtäviämme monipuolisesti ja kielenkäyttäjien laajaa joukkoa palvellen ─ niissä rajoissa, joihin taloudellinen tilanne antaa mahdollisuuden.

Leena Nissilä

johtaja

Kotimaisten kielten keskus

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide