Uupumus vieritetään yhä ”liian tunnollisten” työn­tekijöiden syyksi

Työntekijöiden taakka lisääntyy monilla aloilla. Kun katsoo nykyistä hallituspohjaa, voisi odottaa, että asiasta puhuttaisiin enemmän.

27.10. 2:00 | Päivitetty 27.10. 7:25

Suomalainen yhteiskunta on viime vuosina kehittynyt ilahduttavasti sen suhteen, miten olemme oppineet keskustelemaan mielenterveysongelmista.

Esimerkiksi masennuksesta ei enää pääsääntöisesti syyllistetä sairastunutta. Toisinaan ymmärretään jopa pohtia, voisiko vikaa olla myös ympäröivässä yhteiskunnassa.

Ikävä kyllä samaa kehitystä ei ole nähtävissä työuupumuksen osalta. Ilmiöstä puhutaan edelleen tunnollisten ylisuorittajien ongelmana. Burn outin kokemusasiantuntijat kertovat haastatteluissa, miten he halusivat suorittaa kaikki työtehtävät täydellisesti, kympin tyttöjä ja poikia kun ovat.

Väitän kuitenkin, että työuupumusta kokevat myös ihan perustason suorittajat. He uupuvat, koska töitä on yksinkertaisesti liikaa. Työtehtävät ovat epämääräisiä, ja ne täytyy tehdä kiireessä hosuen.

Päättäjät eivät juuri puhu työelämän kiristymisestä, vaikka asia on todettu lukuisissa tutkimuksissa ja kyselyissä. Yksi esimerkki on Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen keväällä päättynyt hanke, jossa selvitettiin työn tehostumisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Sen tulokset ovat selvät. Lähes kaikissa tutkituissa ammattiryhmissä koettiin työn muuttuneen kiireisemmäksi, ja työssä vaadittiin useiden asioiden tekemistä samaan aikaan. Tämä kokemus oli systemaattisesti yhteydessä lisääntyneeseen työuupumukseen.

Aihe on poliitikoille viheliäinen.

Koska kyse on isosta, yhteiskunnan systeemitason ongelmasta, on syy kätevämpää vierittää yksilöiden vastuulle. Kuvion järjettömyyden tiivisti osuvasti viime syksynä Twitterissä opettaja ja kirjailija Tommi Kinnunen. Kinnunen kirjoitti, että hänen työnkuvaansa on lisätty työtehtäviä niin paljon, että vuorokauden tunnit eivät riitä niistä selviämiseen. Ratkaisuksi ongelmaan tarjottiin uni- tai mielialalääkkeitä.

Aihe on poliitikoille totta kai viheliäinen, sillä suomalainen työelämä ei toimi tyhjiössä, vaan osana globaalia kilpailua. Tehostumisen taustalla on myös teknologinen murros, joka on tehnyt kaikista mahdollisista prosesseista nopeampia.

Nykyistä hallituspohjaa katsomalla voisi silti kuvitella, että työntekijöiden lisääntyvästä taakasta olisi puhuttu viime vuosina enemmän. Yksi Suomen isoimmista ongelmista on työikäisten ihmisten väheneminen. Kuinka monta käsiparia vielä menetetään siksi, että kiihtyvässä työelämässä ei yksinkertaisesti pysytä mukana?

Kirjoittaja on HS:n politiikan toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide