Vammaispalvelulain ei tule olla ratkaisu ikääntyneiden palvelutarpeeseen

Yksi laki ei voi vastata kaikkien ihmisten kaikkiin palvelutarpeisiin.

27.10. 2:00

Henna Nikumaa ja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen kirjoittivat (HS Vieraskynä 17.10.) hallituksen esityksestä uudeksi vammaispalvelulaiksi. Esitys sisältää niin sanotun ikääntymisrajauksen. Vammaispalvelulakia sovellettaisiin vammaisiin henkilöihin, joiden avun, tuen tai huolenpidon tarve johtuu pääasiassa muusta kuin iäkkäänä alkaneesta ja tyypillisesti iäkkäillä esiintyvästä sairaudesta tai yleisestä vanhuudesta johtuvasta rappeutumisesta taikka heikkoudesta. Nikumaan ja Mäki-Petäjä-Leinosen arvion mukaan laki johtaisi erityisesti ikääntyneiden muistisairaiden syrjintään, mikä olisi heidän mielestään perustuslain vastaista.

Ikääntyminen koskee koko väestöä – me kaikki ikäännymme. Yli 65-vuotiaita on runsaat 20 prosenttia suomalaisista, kun taas vammaispalvelujen piirissä on vain pieni osa, 2–3 prosenttia väestöstä. Kirjoittajien mukaan muistisairaudet eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen. Kuitenkin Suomen yli 190 000 muistisairaasta henkilöstä valtaosa on yli 80-vuotiaita. Nuoria (35–65-vuotiaita) on vain noin 7 000. Vähintään on oikeutettua sanoa, että muistisairaudella ja ikääntymisellä on yhteys.

Jos vanhuspalvelulaki ei vastaa muistisairaiden tarpeisiin, voi perustellusti kysyä, mihin tarkoitukseen se on säädetty. Valtaosa ikääntyneistä muistisairaista saa palveluja vanhuspalvelulain kautta. Pieni osa muistisairaista saa nyt ja myös tulevaisuudessa vammaispalveluja. Vammaispalvelujen tehtävänä on järjestää palveluja esimerkiksi nelikymppiselle perheenäidille, joka on sairastunut nopeasti etenevään Alzheimerin tautiin, tai viisikymppiselle miehelle, joka ei pärjää muistisairauden vuoksi itsenäisesti kotonaan. Vakava vamma tai pitkäaikaissairaus on aina epätyypillinen ilmiö, jolloin ihmisellä on tarve ja oikeus vahvan tuen erityislakiin.

Yksi laki ei voi vastata kaikkien ihmisten kaikkiin palvelutarpeisiin – silloin se ei ole vähemmistön erityislaki. Se, että vammaisuuden katsotaan olevan muuta kuin tyypillisesti iäkkäillä henkilöillä esiintyvä sairaus tai yleisestä vanhuudesta johtuvaa rappeutumista, ei ole perustuslain vastaista.

Anu Autio

vs. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, vammaispalvelujen päällikkö

Espoon kaupunki

Elina Nieminen

lakimies, Invalidiliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide