Arvonnousuveron säätämiselle ei ole järkeviä perusteita

Arvonnousuverossa on perustavanlaatuisia ongelmia.

29.10. 2:00

Toisin kuin mielipidekirjoituksessa (HS 26.10.) annettiin ymmärtää, arvonnousuverossa (exit-vero) on perustavanlaatuisia ongelmia.

Arvonnousuvero nostaa ulkomaisten osaajien kynnystä muuttaa Suomeen, kun päinvastoin tavoitteenamme tulisi olla työperäisen maahanmuuton houkuttelu.

Veron seurauksena Suomessa perustetun yhtiön osakkaiden ja avainhenkilöiden voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa maasta siinä vaiheessa, kun yhtiön menestyminen tulevaisuudessa alkaa näyttää todennäköiseltä. Siitä aiheutunee myös kertaluonteinen kannustin varakkaille ihmisille muuttaa pois Suomesta ennen verouudistuksen voimaantuloa, mikä on yksiselitteisen negatiivinen asia Suomelle.

Verosta myös aiheutuu kaksinkertaisen verotuksen riski. Suomesta pois muuttanut verovelvollinen joutuu nimittäin maksamaan omaisuuden arvonnoususta veron kahteen eri valtioon, jos uusi asuinvaltio ei kansallisen lainsäädäntönsä tai verosopimuksen perusteella hyvitä Suomeen maksettua exit-veroa.

Verosta aiheutuu merkittävää hallinnollista taakkaa muun muassa omaisuuden käyvän arvon määrittelyn osalta. Verovelvollinen voi useissa tapauksissa joutua käyttämään asiantuntija-apua omaisuuden arvon määrittämisessä, ja Verohallinnolle aiheutuu järjestelmämuutoksien ja lisäresursointien vuoksi yli miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset.

Valtiovarainministeriö arvioi veron tuotoksi 0–70 miljoonaa euroa vuodessa. Ottaen huomioon oletettavat muutokset verovelvollisten käyttäytymisessä veron tuotto tulee olemaan käytännössä negatiivinen.

Veron säätämiselle ei siis ole järkiperusteita. Usein kuitenkin kuulee väitteitä, että koska sellainen on käytössä useassa muussa maassa, sellainen pitäisi säätää meillekin. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä vero olisi Suomen olosuhteissa vahingollisempi kahdesta syystä.

Suomi on pieni ja syrjäinen maa, josta yrityksillä on muutoinkin työntöä isommille markkina-alueille. Exit-vero toimisi lisäkannustimena muuttaa ulkomaille. Isoissa maissa tai keskeisiä markkinoita lähellä olevissa pienissä maissa verosta ei aiheudu yhtä merkittävää haittaa. Kuvaavaa onkin, että tärkein verrokkimaamme Ruotsi päätti olla säätämättä veroa.

Toinen ongelma on Suomen luovutusvoittoverotus, jonka mukaan exit-veron ankaruus määräytyy. Se on kansainvälisesti vertaillen erittäin ankaraa, toiseksi kirein EU:ssa. Mitä ankarampi luovutusvoittoverotus on, sitä voimakkaampia ovat exit-veron haitalliset kannustinvaikutukset.

Tero Lundstedt

sisältöjohtaja, Ajatuspaja Libera

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide