Luonnon ennallistaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin pitkällä aikavälillä

Suomen tulee ja kannattaa tukea EU:ssa vahvan ennallistamisasetuksen läpimenoa.

Luonnonmetsiä Suomessa ei enää ole kovin paljon jäljellä.

29.10. 2:00

Luonto köyhtyy hälyttävää vauhtia lukuisista kansainvälisistä sopimuksista ja kauniista juhlapuheista huolimatta. Kyse ei ole ainoastaan globaalista trendistä, vaan suunta on sama myös Suomessa.

Lukuisia luontokadon pysäyttämiseksi solmittuja sopimuksia yhdistää se, etteivät ne ole riittävän sitovia. Siksi EU:n biodiversiteettistrategia ja sen osana annettavat velvoittavat asetukset ovat erittäin tarpeellisia työkaluja kamppailussa luontokadon pysäyttämiseksi.

EU:n biodiversiteettistrategiaan kuuluva ennallistamisasetus luo Suomelle mahdollisuuden ennallistaa niitä alueita, joiden luontoa ihmisen toiminta on heikentänyt. Esimerkiksi Etelä-Suomen soista on ojitettu lähes 80 prosenttia. Lisäksi avohakkuisiin perustava metsätalous on muuttanut metsiämme yksipuolisemmiksi, ja Suomessa on jäljellä enää hyvin vähän luonnontilaisia pieniä virtavesiä.

EU-komission tavoitteena on kattaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä luonnon ennallistamistoimenpiteillä ja ulottaa toimet lopulta koskemaan kaikkia ennallistamisen tarpeessa olevia ekosysteemejä vuoteen 2050 mennessä.

Asetuksen voimaantulo edellyttää vielä kaikkien EU-jäsenmaiden sekä EU-parlamentin hyväksyntää. Suomen eduskunta haraa kuitenkin kunnianhimoista asetusta vastaan ja on huolissaan ennallistamisesta aiheutuvista kustannuksista sekä Suomen itsemääräämisoikeudesta. Koska nyt ehdotettu ennallistamisasetus pohjautuu jo olemassa olevaan EU:n biodiversiteettistrategiaan, ei asetus loisi merkittävästi lisävelvoitteita, joita Suomi ei olisi jo aiemmin hyväksynyt.

On totta, että ennallistaminen ei ole halpaa. Se on kuitenkin halvempaa nyt kuin tulevaisuudessa. Suomen pitää esittää EU:n suuren rahoitusinstrumentin perustamista ennallistamisasetuksen toimeenpanoon.

Terveet ekosysteemit tarjoavat ruokaa ja elintarviketurvaa, puhdasta vettä ja hiilinieluja.

Lisäksi on hyvä muistaa, että luonnon ennallistaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin pitkällä aikavälillä. Ennallistaminen auttaa Suomelle tärkeitä elinkeinoja, kuten metsätaloutta, tarjoamalla suojaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia sään ääri-ilmiöitä ja tuholaisia vastaan. Tämän näkökulman Suomi on tähän mennessä jättänyt huomioimatta.

Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, ja EU:n biodiversiteettistrategia ja siihen kuuluva ennallistamisasetus ovat valtavan tärkeitä työkaluja tavoitteen saavuttamisessa. Nyt hallitusohjelman hyvien tavoitteiden ja käytännön toimien välinen ristiriita uhkaa kasvaa entisestään.

YK:n asiantuntijaraportin mukaan luontokato uhkaa kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, sillä hyvinvointimme perustuu luonnolle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle. Terveet ekosysteemit tarjoavat ruokaa ja elintarviketurvaa, puhdasta vettä, hiilinieluja ja suojaa ilmastonmuutoksen aiheuttamilta luonnonkatastrofeilta. Ne ovat siten välttämättömiä selviytymisellemme, hyvinvoinnillemme, vauraudellemme ja turvallisuudellemme.

Suomen tulee ja kannattaa tukea EU:ssa vahvan ennallistamisasetuksen läpimenoa. Unioninlaajuiset, kiireelliset toimet ovat välttämättömiä luontokadon pysäyttämiseksi, eikä Suomen tule olla vesittämässä hyviä tavoitteita.

Liisa Rohweder

pääsihteeri

Mai Suominen

johtava metsäasiantuntija

WWF Suomi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide