Välityömarkkinoita tulisi kehittää irrallaan palkkatuesta

Vaikeasti työllistettävien työllisyyden parantamiseksi ja kohtaanto-ongelman lievittämiseksi tarvitaan uusia keinoja.

31.10. 2:00 | Päivitetty 31.10. 7:14

Hallitus on antanut eduskunnalle palkkatuen uudistamista koskevan esityksen, jonka tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja lisätä palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä.

Tavoite on hyvä, mutta useat monipuolista tukea tarvitsevat ryhmät – joukkoon kuuluu muun muassa maahanmuuttajia, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömiä sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia – on jäänyt uudistuksen suunnittelijoilta katveeseen. Tähän väliinputoajien joukkoon kuuluu jopa 100 000 ihmistä, eikä palkkatuki välttämättä riitä pysyvään työllistymiseen.

Yrityksille palkkatuki on eräänlainen rekrytointituki, jonka avulla pitkään työttömänä ollut ihminen voidaan ottaa työhön. Tietä työelämään tasoittamaan tarvitaan kuitenkin palkkatukea laajempi keinovalikoima: kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeiluja, uraohjausta, työvoimakoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja ammatillista kuntoutusta. Tätä valmentavaa osaamista tavallisilla työnantajilla on harvoin tarjota.

Siksi tarvitaan välityömarkkinoita, jotka toimivat siltana työttömyyden ja työllistymisen välillä. Yleishyödyllisillä yhdistyksillä ja yhteiskunnallisilla yrityksillä on paljon osaamista ja kokemusta koko työllistämisen palvelupolun hallinnasta ja eri ammattiryhmien kesken tehtävästä yhteistyöstä.

Nyt esitetty palkkatukiuudistus kokonaisvaikutuksineen voisi viedä nykyisten välityömarkkinatoimijoiden rahoituksesta alustavan arvion mukaan 20–75 prosenttia hyvin lyhyen siirtymäajan puitteissa. Tämän vuoksi monet välityömarkkinoilla toimivat yhteisöt ja yritykset joutuvat arvioimaan jatkamisen mahdollisuuksia vakavasti. Toiminnan supistamisen ja alan toimijoiden konkurssien myötä menetetään paljon työpaikkoja ja monen vaikeasti työllistyvän työllistymisnäkymät synkkenevät. Samalla kadotetaan iso määrä välityömarkkinoihin kytkeytyvää osaamista.

Välityömarkkinoita tulisi kehittää irrallaan palkkatuesta. EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelman mukaan niin sanottuja SGEI-tukia (Services of General Economic Interest) voidaan hyödyntää yhteiskunnallisten yritysten ja välityömarkkinoiden tukemiseen. Näiden yrityksille ja yhteisöille myönnettävien tukien avulla valtio tavallaan ostaa määritetyiltä tarjoajilta palvelua, jota muut eivät tarjoa. Suomessa SGEI-tukia ei ole juuri hyödynnetty. Erityistukea tai pidempiaikaista tukea tarvitsevat on valitettavan usein jätetty työelämän ulkopuolelle.

Kyse on loppujen lopuksi ihmiskäsityksestämme.

Nykyisin välityömarkkinoilla toimivia yhteisöjä on kritisoitu siitä, että ne eivät pysty tuottamaan tarpeeksi pysyvää työllistymistä tai riittävän monelle mahdollisuutta työllistyä avoimille työmarkkinoille. Palveluja ei pitäisi supistaa vaan kehittää. Myös onnistumisen mittarit pitäisi päivittää.

Voimme ottaa mallia Ruotsista, jossa työllistämistoiminnalle määritellään tavoitteet ja kriteerit. Ruotsissa myös seurataan, mihin hintaan työllistettäviä saadaan autettua pysyvästi työmarkkinoille. Tällaiseen kannattelevaan ja valmentavaan toimintaan yksityisillä yrityksillä ei ole osaamista, resursseja tai intressejä.

Palkkatuen uudistamisen ohella välityömarkkinoita ja niiden tavoitteita pitää määritellä uudelleen. Välityömarkkinoiden töissä tai palvelujen piirissä on yli 50 000 ihmistä vuodessa, palkkatuella olevien osuus on korkeintaan viitisentuhatta. Paljon useampi olisi työn ja palvelun tarpeessa.

Välityömarkkinoiden määrittely tulee liittää tekeillä olevaan työvoimapalveluiden kokonaisuuteen palkkatuen uudistamisen rinnalle. Näin välityömarkkinoiden nykyiset toimijat saavat mahdollisuuden kehittää toimintaansa ja sopeutua muutoksiin.

Kyse on loppujen lopuksi ihmiskäsityksestämme. Haluammeko sijoittaa työllistämisen resursseja myös vaikeasti työllistettäviin? Haluammeko pitää eri syistä osatyökykyiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, maahanmuuttajataustaiset tai ammattitaidon päivittämistä tarvitsevat iäkkäät ihmiset aktiivisina toimijoina yhteiskunnassamme?

Juha Lehtikuja ja Jukka Lindberg

Lehtikuja on Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen toimitusjohtaja. Lindberg on Vates-säätiön kehittämispäällikkö.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide