Nälkä voi olla oppimisen este myös Suomessa

Kouluruokailun kehittäminen on tärkeää.

Suomen koulujärjestelmään kuuluu maksuton ruoka.

1.11. 2:00

Ville Skinnari ja David Beasley kirjoittivat (HS Vieraskynä 26.10.) ruokakriisin uhkaavan kehittyvien maiden kouluikäisten lasten oppimista. Koulutus ja ravinnonsaanti ovat kestävän kehityksen edellytyksiä, jotka voidaan turvata tarjoamalla lapsille ja nuorille koulussa lämmin ateria.

Meillä Suomessa asiat ovat monilta osin kunnossa. Koulujärjestelmäämme kuuluu kansainvälisesti ainutlaatuinen maksuton ruokailu. Siitä huolimatta myös suomalaiseen kouluruokailuun liittyy uudistus- ja kehittämistarpeita. Maa- ja metsätalousministeriö asettikin lokakuussa 2021 työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaisen Kouluruuan kehittämisohjelman.

Parhaillaan lausuntokierroksella olevan kouluruokaohjelman tavoitteet vastaavat Skinnarin ja Beasleyn mainitsemia kansainvälisiä parannustarpeita. Tavoitteena on lisätä Suomessa kouluruuan arvostusta, kouluruokailuun osallistumista sekä kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä. Ohjelma pohtii, miten välipalan voisi sisällyttää osaksi kouluruokailua. Tarkoituksena on parantaa kouluruuan kotimaisuusastetta, terveellisyyttä ja ekologisuutta ja kehittää kouluruokailusta mahdollisimman yhteisöllinen hetki koko kouluyhteisölle.

Suomalainen kouluruokailu on noussut tärkeäksi malliksi ja esimerkiksi muille maille, ja sitä arvostetaan kansainvälisesti. Myös meidän tulee arvostaa omaa innovaatiotamme ja panostaa kouluruokailun tavoitteita edistävään kansalliseen kehittämistyöhön. Se on samalla keino varmistaa, että kansainvälisesti merkittävä asemamme kouluruokailuun asiantuntijamaana säilyy ja vahvistuu.

Myös meillä nälkä voi olla yksi oppimisen esteistä. Kouluruokailua on kehitettävä niin, että jokainen lapsi ja nuori kokee sen omakseen ja voi päivittäin syödä maistuvan ja terveellisen lounaan ohjatusti ja kiireettä turvallisessa ympäristössä.

Kouluruokailu on vaikuttavaa ja kustannustehokasta kunnallista palvelutuotantoa. On tärkeää, että kunnissa tunnistetaan kouluruokailun kehittämisen merkitys.

Pitkät perinteet ja asemamme kouluruokailun mallimaana haastavat meitä kunnioittamaan sen arvoa ja kehittämään vahvalla yhteistyöllä niitä tehtäviä, joita kouluruokailulla haluamme saavuttaa – edistää ja tukea lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä, opiskelukykyä ja ruokaosaamista.

Minna-Mari Kaila

työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö

Virpi Kulomaa

kouluruokakoordinaattori

Maa- ja metsätalousministeriö

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide