Digimaailmassa ei selviä pelkällä hyvällä tuurilla

Digitaaliset itsepuolustustaidot ovat tarpeellisia kansalaistaitoja.

Rikolliset käyttävät hyväksi sitä, että käyttäjät eivät ymmärrä, miten tietokoneiden tekniikka toimii.

31.10. 15:00

Tietokirjailija Petteri Järvinen kirjoitti (HS Mielipide 30.10.) lukijaa hämmentäneistä, sähköpostin suojaukseen liittyvistä lyhenteistä, kuten DKIM ja DMARC. Järvinen huomautti aivan oikein, että kyseiset lyhenteet eivät koske loppukäyttäjää eikä niiden toimintaa tarvitse ymmärtää sen enempää kuin autoilijan on ymmärrettävä CAN-väylän siirtoprotokollan toimintaa osatakseen toimia liikenteessä.

Kirjoituksen otsikko antoi kuitenkin liian ruusuisen kuvan tietojenkäsittelytekniikan sisäänrakennetun luotettavuuden tilanteesta. Verkottuneiden tietokoneiden kanssa ei ole vielä saavutettu sellaista tilannetta, jossa niitä voi huoletta käyttää turvallisesti ymmärtämättä lainkaan, miten ne toimivat.

Erityisesti sosiaaliset kyberrikokset, kuten tietojenkalastelu ja haittaohjelmien jakelu, käyttävät hyväkseen sitä, että monet käyttäjät eivät ymmärrä, miten tietokoneiden tekniikka toimii.

Esimerkiksi domain-tunnuksen arviointi verkko-osoitteen aitouden toteamiseksi edellyttää, että käyttäjä erottaa domain-tunnuksen alitunnuksen, verkkotunnuksen ja verkkotunnuksen ylätason toisistaan. Tämä taito on edellytys sille, että käyttäjä erottaa tietojenkalastelulinkin palvelun aidosta osoitteesta. Käyttäjä, joka ei tunne tekniikkaa, on helppo houkutella aidolta vaikuttavalle valesivulle syöttämään käyttäjätunnuksensa, joka sitten päätyy rikollisten käsiin.

Lukon kuva osoiterivillä ei kerro mitään siitä, onko sivusto itsessään luotettava – ainoastaan sen, että yhteys sivustolle on salattu.

Nykypäivän digimaailmassa ei selviä pelkällä tuurilla. Digitaalisen itsepuolustuksen tietotaito tulee olla jokaisella, joka hoitaa itse omat asiansa verkossa. Ikäihmisille ja muille, jotka kaipaavat tukea digitaitojensa harjaannuttamiseen, järjestetään kursseja ja opastusta muun muassa kirjastoissa ja kansalaisopistoissa. Erityisesti ikäihmisten keskinäisestä vertaistuesta on saatu hyviä kokemuksia, kun opastamisen tahti saadaan sovitettua opiskelijan omaan tahtiin omaksua uusia ja hankalia asioita.

Järvisen sähkölaitevertaus oli muuten osuva, mutta sähkölaitteidenkin kanssa pitää varmistua siitä, että laite on ehjä, sen johtimet on asianmukaisesti suojattu ja sitä käytetään käyttöohjeen opastamalla tavalla. Sähköiskuihin kuolee Suomessa edelleen muutama ihminen joka vuosi, koska pistorasiasta tulee aina 230 volttia.

Antti Kurittu

tietoturva-asiantuntija

Vantaa

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide