Monet opettajat kipuilevat psyykkisesti oireilevien oppilaiden vuoksi

Opettajankoulutuksesta näyttää puuttuvan kehityspsykologinen opetus sekä valmistautuminen kohtaamaan nykypäivän lapsia.

Lasten erilainen psyykkinen oireilu on lisääntynyt.

7.11. 2:00

Nykyisen lainsäädännön mukaan koulun tehtävänä ei ole pelkästään opetus, vaan perusopetuksella on laajempi kasvatuksellinen tehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja hyvää oppimista. Monet opettajat kipuilevat tämän tehtävän kanssa, koska osa opettajista on mieltänyt tehtävänsä lähinnä opettamiseksi. Koulupsykologina näen myös hienoja esimerkkejä kouluista, joissa lainsäädännön henki on ymmärretty oikein.

Pitkään kasvatus ymmärrettiin kapea-alaisesti oikean ja väärän kertomisena lapselle sekä seuraamusten antamisena. Todellinen lapsen psyykkinen kasvu ja kasvatus perustuu kuitenkin aitoon ja turvalliseen vuorovaikutukseen aikuisen ja lapsen välillä.

Kun lasten erilainen psyykkinen oireilu – kuten tunne-elämän ja käyttäytymisen vaikeudet – on lisääntynyt, opettajien pitää kasvatustehtävässään onnistuakseen olla perillä keskeisistä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä kysymyksistä. Opettajan olisi tärkeä ymmärtää normaaliin kehitykseen kuuluvat kehitystehtävät ja näihin mahdollisesti liittyvät haasteelliset kohdat sekä varhaisen vuorovaikutuksen perusmekanismit. Turvallinen ja läheinen opettajasuhde voi olla ensiarvoisen tärkeä ja paikata lapsen aikuissuhteissa olevia puutteita.

Miten nykyinen opettajankoulutus tukee nykyistä perusopetuksen keskeistä ajatusta siitä, että koulun tehtävänä on opetuksen lisäksi kasvatus? Onko opettajankoulutuslaitoksissa ymmärretty nykyisen lainsäädännön keskeinen sisältö ja sen henki? Nähtävästi ei, koska nuoret opettajat kertovat, kuinka opinnot ovat keskittyneet pedagogiikkaan ja opettamisen oppimiseen. Opettajankoulutuksesta näyttää puuttuvan kehityspsykologinen opetus sekä valmistautuminen kohtaamaan nykypäivän lapsia. Vastavalmistuneet opettajat kertovat toistuvasti, kuinka koulumaailman haasteet ovat olleet yllätys ja kuinka haastavien oppilaiden kohtaamiseen ei ole saatu välineitä.

Toisaalta opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen haastavia oppilaita koskeva koulutus näyttää keskittyvän lääketieteelliseen viitekehykseen, jonka keskeisenä sisältönä on erilaisten diagnoosien sisältöjen ymmärtäminen ja hoitovastuun siirtäminen muualle. Tällöin tullaan ohittaneeksi opettajien mahdollisuudet tukea lasten kasvua ja kehitystä.

Kun opettaja ei saa riittävästi koulutusta ja ohjausta haastavien lasten kohtaamiseen, opettaja uupuu työssään.

Seuraan myös huolestuneena varhaiskasvatukseen liittyvää lainsäädännöllistä keskustelua, kun vastaavan ministerin mielestä varhaiskasvatuksen opettajien keskeinen tavoite on perehtyä pedagogiikkaan. Onko meillä yhteiskuntana varaa tähän?

Sinikka Ekonen

koulupsykologi, Mäntsälä

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide