Pohjoisessa on huutava työvoimapula, mutta työllisyyskeskusteluissa se unohtuu usein

Pohjoiskalotin alueella on pulaa työvoimasta melkein alalla kuin alalla.

19.11. 2:00

Eduskuntavaalit ovat noin puolen vuoden päässä, ja yksi vaalien pääteemoista tulee olemaan työllisyyden parantaminen. Työllisyyden parantuminen on myös keskeisessä asemassa, jotta taloudellinen huoltosuhde paranee ja voimme hyvinvointivaltiona jatkossakin pitää huolta lapsista, opiskelijoista, ikääntyneistä ja sairaista.

Elämme globaaleilla työmarkkinoilla, ja termi vierastyövoima lieneekin monelle tuttu. Vierastyövoiman käyttöä on kritisoitu paljon, koska usein ajatellaan sen vievän työpaikkoja maan omilta kansalaisilta ja maahan tulleilta maahanmuuttajilta. Vierastyövoiman ajatellaan kuitenkin olevan pääasiassa hyvä asia Suomessa, koska väestömme vanhenee ja työtä tekevä nuorempi ikäluokka pienenee.

Pohjoismaat toimivat yhteisenä työmarkkina-alueena, ja sellainen on varsinkin Pohjoiskalotin alue, johon Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kuuluvat Lapin lääni, Ruotsin Norrbottenin lääni ja Norjan Tromssan, Nordlandin ja Finnmarkin läänit. Tämä alue on tähän mennessä toiminut yhteisenä talousalueena ja työvoima on liikkunut rajojen yli vuosikymmeniä, ellei jopa vuosisatoja.

Nyt Pohjoiskalotin alueella on huutava työvoimapula melkein alalla kuin alalla. Useiden kymmenien miljardien eurojen investoinnit alueelle vaativat työntekijöiden lisäksi myös huomattavaa infrastruktuurin rakentamista. Tällainen valtava määrä uutta työvoimaa tarvitsee tietenkin myös palveluita, sairaanhoitoa, puhumattakaan työvoiman jälkikasvun tarvitsemasta päivähoidosta ja koulusta. Pelkästään Norrbottenin lääni Ruotsissa laskee tarvitsevansa yli satatuhatta työntekijää seuraavien viidentoista vuoden aikana. Minkäänlaista kansallista suunnitelmaa tällaisen muuttoaallon toteutumisesta ei Ruotsissa kuitenkaan ole tehty.

Kuinka houkuttelevana kohdemaana Suomi nähdään?

Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon tekee Pohjoiskalotista talousalueen lisäksi yhteisen turvallispoliittisen alueen siihen tarvittavine infrastruktuureineen ja palveluineen. Työvoiman tarve pohjoisessa ei jatkossa vähene vaan päinvastoin lisääntyy huomattavasti. On toiveajattelua, että maamme pienentyvät ikäluokat voivat vastata huutavaan työvoimatarpeeseen. Hoitoalan lisäksi myös rakennus-, logistiikka- ja sähköalan sekä ravintola-, hotelli- ja opetusalan ammattilaisista on pohjoisessa huutava pula.

On lyhytnäköistä ja myös jopa naiivia kuvitella, että pystyisimme selviämään tulevien vuosien työvoiman saatavuuden haasteista ilman rekrytointia Pohjoismaiden rajojen ulkopuolelta. Pohjoismaiden yhteistä hoitajapulaa ei ratkaise se, että tuhat hoitajaa muuttaa Suomesta Norjaan ja Ruotsiin töihin. Tällöin Suomen on paikattava hoitajien lisätarve, ja sitä tuskin voidaan paikata ilman hoitajien rekrytoimista Pohjoismaiden rajojen ulkopuolelta. Kuinka houkuttelevana kohdemaana Suomi sitten nähdään?

Haluaisin vaalikeskusteluissa kuulla ratkaisuja näihin ongelmiin. Hyvin usein työvoiman saatavuudesta puhutaan isompien kaupunkien haasteina ja sivuutetaan se tosiasia, että investointien ja työllisyyden veturina toimii nyt Pohjoiskalotin alue.

Markus Lyyra

projektijohtaja

Rajaneuvonta Ruotsi–Suomi–Norja

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide