Ennallistamisasetusta on leimannut kiire

Ennallistamisasetus vaatii kokonaisvaikutusten arvioinnin.

2.11. 2:00

Euroopan komissio on tuottanut lyhyessä ajassa joukon metsiä ja muuta ympäristöä koskevaa sääntelyä ja asetusehdotuksia. Tavoitteena on ympäristön tilan ja lajien elinmahdollisuuksien parantaminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Toimia ja aivan erityisesti ennallistamisasetusta on leimannut kiire. Määritelmät ovat epäkäytännöllisiä ja epätieteellisiä, kustannusten arviointi puutteellista, samoin ennallistamistoimien kokonaisvaikutusten arviointi.

Asetuksen edellyttämä luontotyyppien pinta-alojen ja niiden tilan arviointi vertailuajankohtana 1950-luvun alussa on lähes mahdotonta monille Euroopan maille. Esimerkiksi Saksassa tehtiin ensimmäinen valtakunnallinen metsien ja maankäytön inventointi 1986–90, Ranskassa 1960–1980 ja Itävallassa 1961–1970. Vanhimmat tiedot ovat Suomella (1921–1924) ja Ruotsilla (1923–1929). Näissäkin maissa metsälajien kannan suuruuksista on niukasti tieteellisin perustein tuotettua tietoa. Suomessa tehtiin ensimmäinen metsäkasvillisuusinventointi 1951–1953, ja neljäs on meneillään.

Metsäisille maille ennallistamisen epäsuorat kustannukset, talousvaikutukset, ovat pitkällä aikavälillä useita miljardeja euroja vuodessa, koska sääntely koskee jatkossa kaikkia metsiä. Edes toimien monimuotoisuusvaikutuksista ei ole tieteellistä selvitystä.

Kun luontoa käsitellään, toiset lajit hyötyvät ja toiset kärsivät; huonosti suunnitelluilla ennallistamistoimilla voidaan aiheuttaa suorastaan vahinkoa luonnolle.

Ennen asetuksen hyväksymistä on arvioitava monimuotoisuuden nykyinen tila, erityisesti avainlajipopulaatioiden kannan suuruudet ja niiden vaihteluun vaikuttavat tekijät. Lisäksi on arvioitava huolellisesti suorat ja epäsuorat kustannukset sekä tavoiteltavat hyödyt, joita ehdotuksen sisältö käsittelee ylimalkaisesti. Esitetyt suorat kustannuserot maiden välillä ovat vaikeasti perusteltavia.

Nykyisen asetusluonnoksen hylkääminen on perusteltua ympäristöllisin, tieteellisin ja taloudellisin kriteerein. Uudessa valmistelussa on otettava huomioon jäsenmaiden erot olosuhteissa ja tehtävä seikkaperäinen ja luotettava vaikutusanalyysi. Lisäksi työssä pitäisi käyttää ensisijaisesti jäsenmaiden omaa laajapohjaista asiantuntemusta.

Asetuksen tilasta riippumatta voidaan ennallistaa esimerkiksi vesialueita ja puuntuotantoon sopimattomia soita sekä hillitä metsien raivausta muuhun maankäyttöön ja panostaa joutoalueiden metsitykseen. Lopputulokselle erittäin vahingollista olisi tehdä ennallistamislainsäädännöstä puoluepoliittista tai jäsenvaltioiden välistä kiistaa.

Erkki Tomppo

metsäninventoinnin professori, täysinpalvellut

Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide