Osinkovero­huojennuksen arvostelu pohjautuu tutkimukseen

Osinkoverohuojennuksen ongelmat eivät ole puoluepoliittisesti sitoutumattoman Finnwatchin keksimiä.

14.11. 2:00

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen puolusti osinkoverohuojennusta syyttämällä yritysvastuujärjestö Finnwatchia puoluepolitiikasta (HS Mielipide 2.11.).

Osinkoverohuojennuksen ongelmat eivät ole puoluepoliittisesti sitoutumattoman Finnwatchin keksimiä. Järjestelmää pidetään tutkijoiden keskuudessa monella tapaa ongelmallisena ja kansantaloudelle haitallisena.

Osinkoverohuojennuksen aiheuttamia epäkohtia lisääntyvästä verosuunnittelusta ja tulonmuunnosta sekä investointien vääristymisestä on dokumentoitu akateemisessa tutkimuksessa pitkään. Järjestelmän korjaamista ovat esittäneet valtiovarainministeriön verotuksen asiantuntijaryhmät vuosina 2010 ja 2017 sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2017.

Suomen nykyisen hallituksen viiden eri puolueen valtiosihteerityöryhmä totesi vuonna 2019 yksimielisesti listaamattomien yritysten osinkoverotuksen mallin tuottavan ”perusteetonta etua pääomarikkaiden yritysten suurille omistajille”. Listaamattomien yhtiöiden veroedun pienentämistä suositteli vuonna 2020 Vesa Vihriälän työryhmä. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön (OECD) tutkijat pitivät vuonna 2018 julkaistussa raportissa järjestelmää ongelmallisena.

Salminen on oikeassa siinä, että tavallisen yrittäjän listaamattomista yhtiöistä nostamat osingot ovat hyvin pieniä. Verotuen kohteena olevien huojennettujen osinkojen mediaani on alle 500 euroa (2020). Tämä fakta alleviivaa järjestelmän epäoikeudenmukaisuutta yrittäjien keskuudessa. Keskivertoyrittäjä ei järjestelmästä juuri hyödy.

Yli 70 prosenttia verohuojennuksen kohteena olevista osingoista maksetaan ylimmälle tulodesiilille. Kaikkein hyvätuloisimmat saavat siis vuosittain satoja miljoonia euroja verotukea. He eivät välttämättä edes toimi yrittäjinä omistamissaan yhtiöissä. Muut yrittäjät ja kansalaiset maksavat nämä normiverojärjestelmästä poikkeavat tuet omassa verotuksessaan. Ensi vuonna tuen arvioidaan nousevan yli 800 miljoonaan euroon.

Hyvän verojärjestelmän tulisi olla yksinkertainen, samasta tulosta tulisi maksaa sama vero, ja niiden, jotka saavat eniten, tulisi maksaa eniten veroa. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus ei täytä mitään näistä periaatteista.

Toivottavasti myös Suomen lukemattomat pienituloiset yrittäjät hoksaavat kysyä, miksi heidän nimissään ajetaan heppoisin argumentein epäoikeudenmukaista verotusta.

Sonja Finér

toiminnanjohtaja, Finnwatch

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide