Synnytyssairaaloiden määrää ei pidä enää vähentää

Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset ovat lisääntyneet kahden viime vuosikymmenen aikana.

Syntyvyys Suomessa on alhaisissa lukemissa.

8.11. 2:00

Tien päällä tai muualla synnytyssairaalan ulkopuolella syntyy Suomessa vauva joka toinen päivä. Näiden synnytysten määrä on kolminkertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset ylittävät toistuvasti median uutiskynnyksen. Vaikka tavoitteena on synnytyksen turvallinen hoitaminen, on terveydenhuollon ammattilaisen osaaminen koetuksella. Rutiini puuttuu, ympäristö on riskialtis ja toimitaan suuren paineen alla.

Syntyvyys on alhaisissa lukemissa. Vuonna 2021 suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 207 kaikista noin 49 000 synnytyksestä. Synnytysten keskittäminen on murtanut suomalaista synnytyskulttuuria ja lisännyt suunnittelemattomia synnytystapahtumia. Vuonna 2022 Suomessa on enää 23 synnytyssairaalaa. Tulevaisuudessa määrä saattaa edelleen vähentyä, vaikka sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt poikkeuslupia pienille synnytysyksiköille. Eduskunta hylkäsi synnytyssairaaloiden säilyttämistä koskevan kansalaisaloitteen vuonna 2015.

Synnytyssairaaloiden väheneminen perustuu valtioneuvoston päivystysasetukseen, jossa painotetaan turvallisen hätäkeisarileikkauksen vaatimaa henkilöstömitoitusta. Myös kätilöiden ammattitaidon on katsottu säilyvän riittävällä tasolla isommissa synnytysyksiköissä.

Synnytyssairaalan minimikooksi määritelty vähintään noin tuhat synnytystä vuodessa ei perustu tieteelliseen näyttöön. Pienempien synnytyssairaaloiden lakkauttamisia on perusteltu asiakasturvallisuuden parantamisen nimissä, mutta tätä on kyseenalaistettu epäillen todelliseksi syyksi säästöjä ja tehokkuusvaatimuksia. Saavutetut säästöt vähenevät lisääntyneiden suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolisten synnytysten seurauksena.

Suunnittelemattomissa sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä komplikaatioiden riskit ovat moninkertaiset.

Etäisyys synnytysyksikköön on merkittävä suunnittelemattoman sairaalan ulkopuolisen synnytyksen taustatekijä. Oikea-aikainen lähtö sairaalaan onkin synnytyssairaalaverkoston harvenemisen vuoksi muuttunut entistä keskeisemmäksi, mutta aina sinne ei ehditä. Ristiriitaisesti lyhyiden etäisyyksien Etelä-Suomessa on eniten suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä: kun matka on lyhyt, kotona odotellaan kauemmin ehkäpä synnytyssairaalasta saadun ohjauksen vuoksi.

Tutkimusten mukaan vauvan menettämisen tai komplikaatioiden riskit ovat suunnittelemattomissa sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä moninkertaiset. Suunnittelematonta sairaalan ulkopuolista synnytystä pidetään turvallisuus- ja komplikaatioriskinä myös äidille, ja se saattaa tuottaa traumaattisen synnytyskokemuksen.

Synnytyssairaalaverkostoa ei pidä ajaa alas eikä synnyttäjiä pidä kohdella kulueriä tuottavina lisääntymiskoneina. Tarvitaan toimintakonsepti äitiyshuollon toimijoiden asiantuntijuuden kehittymiseksi ja toimintajärjestelmien kehittämiseksi. Siten tulevaisuuden Suomessa suunnittelematta sairaalan ulkopuolella synnyttämään joutuva voi luottaa synnytystään hoitavan ammattilaisen osaamiseen sekä kokea onnistuneen synnytyksen.

Jussi Hänninen

väitöskirjatutkija

Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta

Mika Gissler

tutkimusprofessori

Anna Heino

erityisasiantuntija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tiedonvälittäjät-osasto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide