Suomessa presidentti ei päätä kansanäänestyksistä

Suomen perustuslain mukaan neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä päättäminen kuuluu eduskunnalle.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoittivat sunnuntaina 15. toukokuuta, että Suomi hakeutuu Naton jäseneksi.

8.11. 2:00

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen syytti presidentti Sauli Niinistöä sanansa syömisestä (HS 26.10.). Hän rinnasti Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseksi Turkin kanssa tehdyt sopimukset Niinistön ”lupailuihin” Nato-kansanäänestyksestä. Hän arveli, että ehkä kumpiakaan ei ollut tarkoitettu pidettäviksi.

Rinnastus on epäonnistunut. Niinistö kyllä perusteli vuonna 2015 kansanäänestyksen tarpeellisuutta Nato-ratkaisun mittaluokalla. Hän ei kuitenkaan luvannut sitä. Ei hän olisi voinutkaan. Suomen perustuslain mukaan neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä päättäminen ei kuulu presidentille vaan eduskunnalle. Sen sijaan kansainväliset sopimukset ovat presidentin toimivallan ydinaluetta.

Viime vuosikymmenen jälkeen ja etenkin kuluvan vuoden aikana Suomen suhde Natoon on muuttunut monella tasolla. Puolustusvoimia on kehitetty Naton rakenteisiin sopiviksi. Mielipidekyselyt ovat vakuuttavasti osoittaneet kansalaisten enemmistön siirtyneen Nato-jäsenyyden vastustajista sen kannattajiksi. Kyselyt ovat täyttäneet neuvoa-antavan kansanäänestyksen tehtävän.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut ratkaisevasti turvallisuusajattelun muuttumiseen niin kansalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa. Se ei vain kääntänyt mielipiteitä vaan loi ratkaisulle uuden aikataulun. Siihen ei kansanäänestys olisi mahtunut.

Pertti Suhonen

emeritusprofessori, Tampere

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide