EU:n ennallistamisasetus uhkaa kaupunkien kestävää kasvua

Asetus saattaa johtaa tilanteeseen, jossa Suomen harvaan asuttuja taajamia ei voi enää tiivistää, vaikka ilmastotavoitteet sitä edellyttävät.

Helsingin keskuspuistoa Pirkkolan liikuntapuiston ja Hämeenlinnanväylän välissä kuvattuna vuonna 2021.

8.11. 15:00

Luonnon ennallistamista koskeva EU:n asetusehdotus on viime päivinä herättänyt runsaasti keskustelua. Ennallistamisasetukseen sisältyisi luontotyyppejä koskevien ennallistamisvelvoitteiden ohella kaupunkivihreää koskeva artikla 6, joka julkisessa keskustelussa on jäänyt varsin vähälle huomiolle.

Asetuksen toimeenpanon kustannukset on Suomen osalta arvioitu mittaviksi, eikä kaupunkiympäristön toimeenpanon kustannuksia ole arvioitu vielä lainkaan. Artiklan kaupunkivihreää koskevat velvoitteet koskisivat Suomessa yli kuuttakymmentä kooltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaista kuntaa.

Asetus edellyttäisi jäsenvaltioiden varmistavan, että vuoteen 2030 mennessä kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä ei menetetä vuoteen 2021 verrattuna. Valtioiden olisi varmistettava myös, että kaupunkien viheralueiden kokonaispinta-ala kasvaa vähintään kolme prosenttia kaupunkien vuoden 2021 kokonaispinta-alasta vuoteen 2040 mennessä ja vähintään viisi prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Valtioiden olisi myös huolehdittava, että puiden latvuspeittävyys on ainakin kymmenen prosenttia kaikissa kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä.

Kaupunkivihreän velvoitteet kattaisivat laajoja alueita.

Velvoitteet kohdentuisivat Suomessa kuntiin, jotka täyttäisivät asetuksen tilastollisen ”kaupungin” tai ”pienemmän kaupungin ja esikaupungin” määritelmän. Suomessa tästä seuraisi, että kaupunkivihreän velvoitteet kattaisivat laajoja alueita.

EU-politiikalla tavoitellaan määrätietoisesti ja johdonmukaisesti luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä. Tämä on kannatettava tavoite. On kuitenkin tärkeää, että ohjauskeinoiksi valitaan toimia, jotka parhaalla mahdollisella tavalla huomioivat jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien erilaiset olosuhteet ja ympäristön. Voi muodostua kohtuuttomaksi asettaa oikeudellisesti suoraan sitovia yhtenäisiä tavoitevuosia ja -pinta-aloja eurooppalaisittain erittäin väljään rakennetuille ja runsaasti viheralaa sisältäville suomalaisille kaupungeille sekä tiiviisti rakennetuille Keski-Euroopan kaupungeille.

Asetus saattaa johtaa tilanteeseen, jossa Suomen harvaan asuttuja taajamia ei voi enää tiivistää, vaikka ilmastotavoitteet sitä edellyttävät. Esitys ei huomioi EU-maiden erilaisia tilanteita esimerkiksi kaupungistumisen asteen suhteen. Lisäksi tavoitteiden asettaminen kuntakohtaisesti tuntuu erikoiselta.

Kuntakenttä on vakavasti huolissaan paikallisen demokratian ja erilaiset olosuhteet heikosti huomioivasta komission suuntauksesta esittää jälleen runsaasti delegoituja säädöksiä.

Minna Karhunen

toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide