Rahapeli­haittojen vähentämisen hyvää kehitystä ei saa katkaista

Rahapelipolitiikkaa ei tule kehittää korkeita tuottoja tavoitellen, vaan pelaajia on suojeltava haitoilta luotettavaa tietoa hyödyntäen.

7.11. 2:00 | Päivitetty 7.11. 7:22

Keskustelu suomalaisen rahapelijärjestelmän uudistamisesta on vilkastunut. Esillä on ollut siirtyminen nykyisestä yksinoikeusmallista toimilupamalliin, jossa useilla yhtiöillä olisi oikeus rahapelitoimintaan. Nyt Veikkauksella on yksinoikeus rahapelitoimintaan Manner-Suomessa.

Keskustelussa on korostunut Manner-Suomen ulkopuolelle suuntautuvan verkkorahapelaamisen kasvu. Riippumattomia arvioita suomalaisten rahapelikulutuksesta muihin kuin Veikkauksen peleihin on niukasti. Näyttää siltä, että harva pelaa muita kuin Veikkauksen pelejä, mutta ne, jotka pelaavat, häviävät paljon.

Rahapelimarkkinoita seuraa muun muassa H2 Gambling Capital -yhtiö. Sen esittämän arvion mukaan muihin kuin Veikkauksen verkkorahapeleihin hävitään tänä vuonna Suomessa noin 440 miljoonaa euroa. Tämä olisi noin 40 prosenttia kaikesta suomalaisten verkkorahapeleihin häviämästä rahasta. Vuonna 2019 yhtiön vastaava arvio oli 309 miljoonaa euroa.

Suomessa rahapelitoimintaa valvoo Poliisihallituksen arpajaishallinto. Se arvioi eri lähteisiin perustuen muihin kuin Veikkauksen peleihin hävityn rahamäärän jäävän alle 300 miljoonan euron. Esitetyt arviot ovat siis kaukana toisistaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen mukaan muiden kuin Veikkauksen pelien pelaaminen on lisääntynyt hiukan vuosina 2015–2019. Vuonna 2019 noin kuusi prosenttia väestöstä oli pelannut tällaisia pelejä.

Ei siis ole selvää, ovatko sääntelyn ulkopuolinen rahapelaaminen tai siitä aiheutuvat haitat kärjistyneet tänä vuonna. Luotettavaa lisätietoa tarvitaan. THL on aloittanut seurannan ja tuottaa sääntelyn ulkopuolisesta pelaamisesta ajantasaista tietoa.

Tutkimustiedon mukaan rahapelijärjestelmän mallilla ei ole merkittävää yhteyttä rahapelihaittojen esiintyvyyteen väestössä. Oleellista on haittojen huomiointi rahapelipolitiikassa ja politiikan toimeenpanossa. Yksinoikeusmalliin sisältyy esimerkiksi mahdollisuus vähentää tehokkaasti haittoja rahapelien saatavuutta rajoittamalla, mutta tätä ei rahapelipolitiikassa ole juuri hyödynnetty.

Kokonaiskulutuksen kasvaessa myös haitat lisääntyvät.

Rahapelihaittojen ehkäisy onnistuu järjestämismallista riippumatta, kunhan sääntelyä, toimilupien ehtoja ja rahapelitoiminnan ohjaamista viitoittaa pelaajien suojelu haitoilta. Jos toimilupamalliin siirrytään kasvavien tuottojen toivossa, ollaan väärällä tiellä. Tutkimustieto osoittaa, että rahapelien kokonaiskulutuksen kasvaessa lisääntyvät myös haitat.

Suomessa pitkäaikainen ongelma on ollut valtion ja rahapelituottojen edunsaajien halu säilyttää tuotot korkeina, vaikka rahapelipolitiikan tavoite on haittojen vähentäminen ja ehkäisy. Tämä on vaikeuttanut työtä haittojen vähentämiseksi. Suomi on ollut maailman kärkeä rahapeleihin hävityssä rahassa mitattuna.

Haittojen huomiointi rahapelipolitiikassa on vähitellen vahvistunut. Yksinoikeusmallin ongelmia on tunnistettu ja niihin on etsitty ratkaisuja. Pelaajien pakollinen tunnistautuminen on sisällytetty arpajaislakiin. Lisääntyvään verkkorahapelaamiseen liittyviä riskejä on pyritty rajoittamaan tappiorajoin ja pelikielloin.

Rahapelituottojen luomat eturistiriidat ovat vähenemässä nykyisen hallituksen ehdottaman tuotonjakouudistuksen ansiosta. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on valmisteltu rahapelipoliittinen ohjelma vuosiksi 2023–2030. Rahapelaamista tarkastellaan entistä enemmän sosiaalipolitiikan ja kansanterveyden näkökulmista. Vakavuudeltaan vaihtelevien haittojen vuoksi sääntelyä on kiristetty monessa Euroopan maassa.

Olisi omituista, että tilanteessa, jossa valtio vahvistaa rahapelitoiminnan ohjausta, rahapelipolitiikan ja -järjestelmän kehittämisen lähtökohdaksi otettaisiin korkeat tuotot. Valtion on huolehdittava siitä, että haittojen vähentämisen kannalta myönteinen kehitys ei katkea ja että rahapelipolitiikkaa kehitetään luotettavaan tietoon perustuen.

Markku Tervahauta ja Jani Selin

Tervahauta on pääjohtaja ja Selin erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide