Politiikan pyöröovi-ilmiötä ei pysäytetä pelkillä karensseilla

Lainsäädännöllä voidaan vain joiltain osin vaikuttaa ihmisten nopeisiin urasiirtoihin julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

25.11. 2:00

Poliitikoille ja ylimmille virkamiehille syntyy laajoja verkostoja, ja he käyttävät merkittävää julkista valtaa. Heille kertyy salassa pidettävää tietoa sekä julkishallinnosta että yksityisestä toiminnasta. Poliittisen vallankäyttäjän kyvyille on yksityisellä sektorilla kysyntää.

Yhteiskunnallisen vaikuttajan siirtyminen elinkeinoelämän palvelukseen voi kuitenkin olla ohdakkeista. Haasteet ovat osin oikeudellisia, ja keskustelu kohdistuu varsin usein myös poliittisen toiminnan moraaliin.

Pitkään yhteiskunnallisessa tehtävässä toimineen paras kilpailuvaltti yksityisen sektorin näkökulmasta on monesti juuri henkilösuhteisiin perustuva vaikutusvalta. Tärkeää on myös perusteellinen kokemus siitä, miten lainsäädäntö- ja muita hankkeita edistetään. Jos tällaista osaamis- ja tietopääomaa tarkasteltaisiin elinkeinotoiminnan lainsäädännön näkökulmasta, sitä pidettäisiin henkilökohtaisena ammattitaitona, jota saa hyödyntää työsuhteen jälkeen. Liikesalaisuuksista on vaitiolovelvollisuus uusissakin tehtävissä.

Myös yhteiskunnallisessa tehtävässä toimineella säilyy virkasalaisuuksista vaitiolovelvollisuus. Erikseen halutaan silti estää henkilökohtaisen vaikutusvallan päätyminen yksityisen toimijan käyttöön tavalla, joka heikentää luottamusta hallintoon. On epäyhdenvertaista, jos yksi yritys saa viestinviejäkseen vaikutusvaltaisen poliitikon ja kilpailijoiden on tyytyminen muodolliseen viranomaisasiointiin.

Yksityisellä sektorilla työsuhteen jälkeiset kilpailukieltosopimukset ovat olleet käytössä jo pitkään. Niihin turvautumista on vastikään tiukennettu niin, että työntekijälle pitää aina maksaa korvaus rajoituksesta.

Valtionhallintoon karenssisopimukset tulivat vuonna 2017. Niiden käyttö on jäänyt epäyhtenäiseksi. Osassa organisaatioita sopimuksia ei ole tehty lainkaan, mutta esimerkiksi valtioneuvoston kanslialla on sopimukset hallituksen valtiosihteerien ja ministerien erityisavustajien kanssa. Karensseista maksettavat korvaukset ovat paremmat kuin yksityisellä sektorilla.

Avokätinen korvaus kasvattaa luottamusvajetta.

Eduskunnassa on käsiteltävänä lakiehdotus, jolla tehtäisiin mahdolliseksi määrätä karenssi myös ministerille, joka on siirtymässä sellaiseen yksityisen sektorin tehtävään, jossa on ilmeinen eturistiriita tai riski salassa pidettävän tiedon hyödyntämisestä. Edellytyksenä olisi, että tehtävän hoitaminen vaarantaa yleistä etua ja luottamusta hallitusvallan käyttöön.

Karensseilla etsitään tasapainoa julkisen edun ja yhteiskunnalliselle vaikuttajallekin kuuluvan työn ja elinkeinonharjoittamisen vapauden välillä. Karenssi ei kuitenkaan estä verkostoituneen henkilön vaikutusvallan päätymistä yksityisen toimijan käyttöön. Odotusaika vain siirtää sitä myöhemmäksi. Salassa pidettävät tiedot eivät myöskään unohdu karenssin aikana. Kriittisimpien tietojen suojaa voitaisiin tehostaa lailla niin, että hyödyntämiskielto olisi useammin myös sillä, jolle vaitiolovelvollisuuden sitoma entinen virkamies tai luottamustehtävässä toiminut paljastaa tietoja. Nykyisin kattavampi suoja koskee vain osaa tiedoista, kuten sisäpiiritietoa.

Karensseja koskevan sääntelyn keskeinen – ja ehkä jopa tärkein – tavoite liittyy yleisen luottamuksen turvaamiseen. Siksi laissa ei saisi olla valuvikoja. Karenssisopimus kuitenkin mahdollistaa sen, että virkamies voi lykätessään yksityisen työnantajan palvelukseen menemistä saada korvauksen, vaikka hän tekee odotusajalla muuta työtä. Avokätinen korvaus kasvattaa luottamusvajetta.

Julkista keskustelua on hallinnut politiikan pyöröovi-ilmiö: sama henkilö voi siirtyä hyvinkin ripeästi julkiselta sektorilta yksityiselle ja taas takaisin. Tällöin yksityinen ja julkinen etu voivat sekoittua ja yleisön on liki mahdotonta valvoa hallinnon lainmukaisuutta.

Perustuslain kannalta on tärkeää, että työn tekemisen oikeutta tai sen rajoittamista hallitaan ensisijaisesti lainsäädännöllä. Siten pitäisi riittää, että yhteiskunnalliset vallankäyttäjät noudattavat lakia. Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu kuitenkin julkisuudessa käytävä keskustelu poliittisen toiminnan moraalista.

Klaus Nyblin

Kirjoittaja on osakas ja asianajaja HPP Asianajotoimistossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide