Valtion tukemaa asuntotuotantoa pitää uudistaa kunnianhimoisesti

Asuntotuotantojärjestelmän omat säännöt estävät nyt asukkaan, ympäristön ja talouden kannalta hyviä ratkaisuja.

28.11.2022 2:00 | Päivitetty 28.11.2022 6:20

Suomalainen asuntotuotannon tukemisen malli on aikojen saatossa osoittautunut kansainvälisestikin vertailtuna toimivaksi. Järjestelmä on rakennettu tukemaan erityisryhmien ja pienituloisten asumista, ja tätä tarkoitusta se on palvellut hyvin. Valtion tukema asuntotuotanto lisää tasa-arvoa, kun se tarjoaa muun muassa opiskelijoille, senioreille ja vammaisille heille suunniteltuja kohtuuhintaisia asuntoja. Mahdollisuus asua kohtuuhintaisesti kasvukeskuksissa vähentää lisäksi työperäisen liikkuvuuden esteitä.

Asuntotuotannon tukemisen mallimme ehkäisee myös asunnottomuutta ja segregaatiota. Vaikka hyvä- ja huono-osaisten alueita on suomalaisissakin kaupungeissa, tilanne on eurooppalaisittain varsin hyvä.

Valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä kaipaa kuitenkin kipeästi muutoksia, jotta sen menestystarina voi jatkua. Järjestelmä ei nykyisellään huomioi riittävän hyvin ilmastonmuutoksen hillintää, väestörakenteen muutosta, muuttuvia asumistarpeita ja alueiden eriytymistä.

Maamme asuntotuotantoa vuoteen 2028 linjaavan asuntopoliittisen kehittämisohjelman tarkoituksena on lisätä valtion asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta yli hallituskausien. Tavoitteisiin on kirjattu muun muassa kohtuuhintaisen asumisen varmistaminen, työmarkkinoiden toimivuuden tukeminen ja asumisen ilmastovaikutusten hillitseminen. Osana kehittämisohjelmaa hallitus on myös parhaillaan uudistamassa kohtuuhintaisen asuntotuotannon pitkän korkotuen tukijärjestelmää. Valtio tukee kohtuuhintaista eli vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasumista korkotukilainoilla, jotka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) hyväksyy. Korkotukilainan myöntää pankki tai muu rahoituslaitos.

Korkotukilainojen kankeat ehdot ja käsittelyprosessin hitaus kuitenkin jarruttavat kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Lainojen käsittelyprosesseja pitäisi sujuvoittaa ja nopeuttaa, jotta hankkeiden aloitus ei viivästyisi järjestelmän jäykkyyden vuoksi.

Kohtuuhintainen asuminen lisää tasa-arvoa.

Korkotukilainahankkeiden arvioinnissa painottuvat rakennusten investointikustannukset, mikä johtaa varsin tiukkoihin ja osin kaavamaisiin tulkintoihin kohtuuhintaisuudesta. Esimerkiksi energiatehokkuus ja vähähiilisyys saattavat nostaa rakentamisen aikaisia kustannuksia, mutta maksavat itsensä usein takaisin pienempinä käyttökustannuksina rakennuksen käytön aikana. Järjestelmän omat säännöt siis estävät nyt asukkaan, ympäristön ja talouden kannalta hyviä ratkaisuja.

Etenkin kasvukeskuksissa, joissa kohtuuhintaisia asuntoja kaivataan kipeimmin, kaikkea asuntorakentamista hidastavat kaavoitukseen liittyvän päätöksenteon verkkaisuus ja tonttien puute. Kaavoituksen yksityiskohtaisuus voi estää vähähiilisiä ja energiatehokkaita tai toisaalta muuntojoustavia ratkaisuja. Kaavoituksen tulisikin rajoittamisen sijaan mahdollistaa fiksut ratkaisut. Kuntien kannattaa myös elinkeinopoliittisista syistä toimia kaavoituksessa tehokkaasti ja joustavasti.

Suomi on asettanut kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, ja moni kunta pyrkii hiilineutraaliksi valtiotakin nopeammin. Rakentaminen ja rakennusten käyttö muodostavat suuren osan ilmastopäästöistä. Näihin päästöihin valtio ja kunnat voivat vaikuttaa merkittävästi lainsäädännön, ohjauksen ja kaavoituksen kautta. Hallituksen esitys uudesta rakentamislaista ohjaa rakentamista vähähiiliseksi ja huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt, mikä on erittäin tarpeellista.

Yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat ovat osoittaneet kykynsä ja tahtonsa kehittää asumisen vähähiilisyyttä, monimuotoisuutta ja muuntojoustavuutta. Moni toimijoista edistää myös aktiivisesti yhteisöllisyyttä, asuinalueiden monipuolisuutta ja monisukupolvisuutta. Toimijoiden joukossa on kuntien vuokra-asuntoyhtiöitä, yksityisiä yrityksiä ja kolmannen sektorin rakennuttajia. Asunnot rakennetaan pitkäaikaiseen omaan omistukseen, joten laadulla, energiatehokkuudella ja elinkaaren aikaisilla kustannuksilla on merkitystä.

Aku Dunderfelt

Kirjoittaja on asiakasratkaisuista vastaava johtaja Kuntarahoituksessa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide