Esteettömyys ei ole turha kuluerä

Tilojen esteettömyys on välttämätön edellytys sille, että liikuntavammainen henkilö voi päästä työpaikalle, julkisten palvelujen toimintapisteisiin tai kulttuuri- ja urheilutapahtumiin.

9.11. 2:00

Helsingin Sanomat luo pääkirjoituksessaan ”Pysyvien oikeuksien kuorma on raskas” (HS 3.11.) kuvaa perusoikeuksien toteuttamisesta suurena yhteiskunnallisena taakkana. On syytä muistuttaa, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ihmisoikeudet Suomessa määrittyvät niiden ihmisoikeussopimusten pohjalta, joihin Suomi on sitoutunut. Niitä täsmennetään perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä.

Osa sosiaalisista ja taloudellisista perusoikeuksista määritellään subjektiivisiksi oikeuksiksi. Ne ovat perustuvanlaatuisia oikeuksia jokaisen ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden turvaavalle elämälle. Perustuslaissa tällaisiksi on määritelty muun muassa oikeus toimeentuloon. Suomi on myös liittynyt YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, jonka pohjalta Suomi on sitoutunut varmistamaan vammaisten henkilöiden täysimääräisen osallisuuden yhteiskunnassa.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen esimerkiksi siten, että he voivat osallistua koulutukseen ja työelämään, voi edellyttää, että palveluilla tuetaan osallisuutta. Liikkumista tukevat palvelut sekä henkilökohtainen apu ovat tältä osin keskeisiä. Tilojen esteettömyys on myös välttämätön edellytys sille, että liikuntavammainen henkilö voi päästä työpaikalle, julkisten palvelujen toimintapisteisiin tai kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Pääkirjoituksessa esitetty näkemys esteettömyydestä jonkinlaisena ylimääräisenä ja turhana kulueränä on vammaisen ihmisen oikeuksia vähättelevä ja ylimielinen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle vuonna 2021 tulleista yhteydenotoista 15 prosenttia liittyi vammaisten henkilöiden kokemaan syrjintään. Yhteydenotot kertovat kuukausien ja vuosien kamppailusta – oikaisuvaatimuksista ja tuomioistuinprosesseista – jotta edes perustavanlaatuiset edellytykset koulunkäynnille, työelämälle, asioinnille tai osallistumiselle muutoin yhteiskuntaan toteutuisivat.

Hyvinvointivaltiomme pystyy parempaan. Hyvinvointialueet ovat nyt paljon vartijoita, ja valtion on turvattava niiden rahoitus, jotta perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen voidaan niillä turvata.

Kristina Stenman

yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide