Paavo Lipponen: Suomalaisen kulttuurin tukeminen on kaanonia tärkeämpää

Rahoitusta pitäisi voida kerätä nykyistä enemmän yrityksiltä, säätiöiltä ja elinkeinoelämältä.

7.11. 2:00

Kulttuurikaanon olisi sinänsä mielenkiitoinen harjoitus, onnistuisihan se kohtuullisesti Tanskassakin. Jokainen voi myös kehittää oman kaanoninsa. Helsingin Sanomien kuvagalleria (HS 1.11.) antoi näytteen monipuolisesta kaanonista. Tanska asetti kärkijoukkoon jazzmuusikko Svend Asmussenin H. C. Andersenin ja Jörn Utzonin seuraksi. Kelpaisiko Juice Leskinen Albert Edelfeltin ja Väinö Linnan kaveriksi, on makuasia.

Jos arvioidaan suomalaisia kulttuurihenkilöitä ihmiskunnan tuhansien vuosien perspektiivissä, mahtuu maailman Pantheoniin vain Alvar Aalto. Maamme on ehdottomalla huipulla arkkitehtuurissa ja designissa. Musiikissakin Suomi on korkealla, mutta siinä kilpailu on kovempaa. Monella kulttuurin alalla matka maailmanluokkaan on pitempi, mutta lupaavia nousun merkkejä on nähtävissä muun muassa elokuvataiteessa.

Kaanon tai ei, tärkeintä on nyt tukea kulttuuria kaikessa moninaisuudessaan, sillä kuntien ja valtion taloudessa ovat edessä säästötalkoot. Kulttuurista usein leikataan helpoimmin, vaikka liikutaan marginaalissa.

Rahoitusta pitäisi voida kerätä nykyistä enemmän yrityksiltä, säätiöiltä ja elinkeinoelämältä. Se vaatisi uudenlaista kulttuurin puolustushenkeä. Tulisi myös selvittää verohoukuttimien lisäämistä tavalla, joka ei merkitse liian suurta etua suurituloisille. Sellaiset voisivat olla kohdennettuja ja määräaikaisia. Suuremmissa investoinneissa olisi etsittävä public-private-ratkaisuja.

Paavo Lipponen

entinen pääministeri, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide