Kulttuuri tulee nähdä tulonlähteenä eikä menoeränä

Kulttuurialan tukeminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin sekä taloudellisina että hyvinvoinnillisina hyötyinä.

Monet muusikot työllistävät itse itsensä.

7.11. 2:00

Ymmärrys kulttuurin arvosta ja sen merkityksestä sai hieman valoa, kun eri ministeriöiden yhteisessä tulevaisuuskatsauksessa löytyy kirjaus: ”Vahvistetaan taiteellisen toiminnan edellytyksiä ja nostetaan kulttuurisektorin budjetti prosenttiin valtion talousarvion menoista.”

Kulttuurialan tukeminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin sekä taloudellisina että hyvinvoinnillisina hyötyinä. Taide- ja kulttuurielämän kykyä uudistaa yhteiskuntaa ja vahvistaa taloutta ei ole Suomessa hyödynnetty vielä riittävästi. Kulttuuri tuleekin käsittää tulonlähteenä eikä menoeränä.

Valitettavasti toiselle isolle valuvialle ei tulevaisuuskatsauksessa löytynyt kirjausta. Sosiaaliturvajärjestelmää tulee päivittää siten, että se tunnistaa itsensä työllistäjät alasta ja työsuhteesta riippumatta. Sosiaaliturvajärjestelmämme ei tunnista freelance-taiteilijoita ja itsensä ja mahdollisesti muitakin työllistäviä taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisia. Heitä ei myöskään tunnisteta pienyrittäjiksi.

Yhteiskunta on kannustanut kulttuurialan työntekijöitä ryhtymään yrittäjiksi. Taide-alan oppilaitokset kouluttavat opiskelijoita työllistämään itse itsensä, sillä sitä pidetään todennäköisimpänä urakehityksenä. Tässä kehityksessä ei ole sinänsä ongelmaa, sillä useat kulttuurialan toimijat tekevät erilaisia projekteja ja työllistävät itse itsensä. Monelle tämä ei ole valinta vaan ainoa vaihtoehto toimia tällä alalla. Vakituisia kuukausipalkkaisia työsuhteita ei juuri ole tarjolla.

Suomalainen kulttuuri- ja taideala makaa vakaasti näiden osaajien varassa. Heitä on maassamme poikkeuksellisen paljon verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Valtionosuutta saavat taidelaitokset kuten teatterit ja orkesterit työllistävät kuukausipalkkaisten lisäksi paljon freelancereita, joita ilman nämä eivät tulisi toimeen. Suuntana on ollut myös, että vakituisia työsuhteita on korvattu freelancereilta ostettavilla palveluilla.

Sosiaaliturvajärjestelmämme ei tunnista kulttuurialalla tehtävää työtä.

Ongelmana on, että yhteiskuntamme sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista kulttuurialalla tehtävää työtä. Viimeistään korona-aikana tuli selvästi esiin itsensä työllistäjien hauras asema. Työttömyyskassan, Kelan ja te-palveluiden toiminta perustuu palkkasuhteille. Itsensä työllistäjät eivät ole palkkasuhteessa, mutta he eivät toimi myöskään yrittäjinä. Ansiot kertyvät useista eri tulonlähteistä, kuten esiintymisistä, opettamisesta sekä tekijänoikeuskorvauksista.

Kulttuuri- ja taidealalla pitkään vallinnut järjestelmä on jo levinnyt muille aloille kuten urheilu- ja liikunta-alalle, jossa toimijat saavat toimeentulonsa pitkälti monesta eri tehtävästä epätyypillisissä työsuhteissa. Näiden alojen ammattilaiset työskentelevät usein harrastus- ja kasvatustyön parissa. Näinä aikoina, jolloin meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi, tulee myös huolehtia, että alan ammattilaisten turvajärjestelmä on kunnossa.

Satu Roberg

filosofian maisteri, Kauniaisten musiikkiopiston rehtori

Fredrik Waselius

muusikko, medianomi, pedagoginen koordinaattori

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide