Kiinassa kyräillään uutta kaveria, sillä luottamus on ohutta

Kun päättäjätkin puhuvat palturia, kansalaiset joutuvat jatkuvasti puntaroimaan, mihin ja keneen voi luottaa.

8.11. 2:00 | Päivitetty 8.11. 7:07

Minusta yksi suurimpia eroja Suomen ja Kiinan välillä on kansalaisten luottamus toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tai luottamuksen puute.

Suomessa luottamus on suurta, Kiinassa pientä. Ei tämä tietenkään päde aina ja kaikkiin, mutta uskaltaisin näin yleistää.

Kun tuon Kiinassa kaveripiiriin uuden tulokkaan, kaikki vetäytyvät kuoreensa ja varovat sanojaan.

Kyräilyyn vaikuttaa yhteiskunta, jossa vääristä mielipiteistä on voinut pitkään joutua ongelmiin viranomaisten kanssa.

Tärkeimmät salaisuudet kerrotaan Kiinassa vain omalle perheelle ja todella harvoille ystäville. Luulin olevani eräänkin kiinalaisen luotettu ystävä, kunnes hän kolmen vuoden tuntemisen jälkeen uskoutui vielä syvemmin. Ja seuraavana vuonna jälleen syvemmin.

Suomessa nuo luottamuksen tasot olisi tavoitettu jo aikoja sitten.

Kulttuurikin vaikuttaa: Kiina on perinteisesti ollut perhe- ja klaanikeskeinen maa. Aikoinaan oli tavallista, että yhdessä kylässä asui vaikkapa vain Zhang-nimisiä ihmisiä.

Vuosia sitten haastattelin professori Guo Xiaocongia kiinalaisten käyttäytymisestä. Ihmettelin, miksi samat ihmiset saattavat olla hersyvän ystävällisiä naapureille ja kollegoille, mutta kovin kylmiä tuntemattomille kanssakulkijoille kaupungilla.

Kiina on ollut perhe- ja klaanikeskeinen maa.

Länsimainen kansalaisyhteiskunta korvautuu Kiinassa edelleen perheellä ja lähisuhteilla, Guo selitti.

Kiinassa kohutaan tasaisin väliajoin, kuinka joku onnettomuuden uhri on menehtynyt, kun lukemattomat ohikulkijat ovat jättäneet pysähtymättä ja auttamatta.

Viime aikoina olen jutellut lukuisten kiinalaisten kanssa heidän syistään olla ottamatta koronarokotetta. Iso syy on luottamuksen puute yhteiskuntaan.

Kiinassa on aiemmin ollut rokotusskandaaleja, joissa paikalliset rokotevalmistajat ovat tehneet rokotteita tahallaan väärin ja helpommin reseptein.

Vielä suurempi syy on se, että viranomaistietoa vääristellään Kiinassa tuon tuosta, jos se on poliittisesti tarkoituksenmukaista. Kaikki tietävät sen.

Kiinassa koronarokotuksen kattavuus on tilastojen mukaan sangen hyvä, paitsi vanhuksilla, joilla se on sangen huono.

Mutta ovatkohan nuorempienkaan tilastot kunnossa? Miten voi olla, että minulla on niin monta alle 50-vuotiasta rokottamatonta tuttua?

Kyse on luultavasti vain sattumasta – ja kaverimaustani – , mutta tällaiseksi ajattelu tuppaa menemään, kun tilastointiinkaan ei voi luottaa.

Lue lisää: Kiinan tilastointi on osin poliittista teatteria. Emme oikeastaan tiedä edes sitä, onko Kiinan väestö maailman suurin.

Kirjoittaja on HS:n Kiinan-kirjeenvaihtaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide