Nepsy-nuoria ei osata Suomessa hoitaa

Jokainen, joka elää erityislapsen tai -nuoren kanssa, tajuaa, että hoito ja kuntoutus täytyy tuoda perheen arkeen, kotiin ja kouluun.

10.11. 2:00

Olen 20 vuoden ajan yrittänyt saada apua ja hoitoa perheen kahdelle neuropsykiatrisesti oireilevalle nuorelle, joilla molemmilla on Asperger-diagnoosi. Turhan taistelun aikana on selvinnyt kristallinkirkkaasti, että meiltä Suomesta puuttuu paitsi resursseja myös osaaminen näiden nuorten hoidossa.

Jokainen, joka elää erityislapsen tai -nuoren kanssa, tajuaa, että hoito ja kuntoutus täytyy tuoda perheen arkeen, kotiin ja kouluun. On tuettava vanhempien jaksamista, annettava työkaluja ja keinoja pärjätä yhä haastavammaksi käyvässä arjessa. Täytyy olla mahdollisuus kuntoutukseen, joka tukee erityislasten aktiivisuutta, koulunkäyntiä ja yhteiskuntaan osallistumista.

Osaamattomuutta ja neuvottomuutta kuitenkin peitellään määräämällä yhä uusia lääkkeitä ja keksimällä uusia diagnooseja vanhojen päälle. Vanhempia ei kuunnella eikä haluta ymmärtää, lausuntoja lääkkeettömien kuntoutusmuotojen hakemiseksi ei suostuta kirjoittamaan. Jos pääsee terapiaan, se sulkee pois muut kuntoutusmuodot. Itsetuhoiselle tuputetaan mindfulnessia. Vanhemmat väsytetään ja nuoren elämä valuu hukkaan.

Jos arjen hallintaan ja stressitilanteiden käsittelyyn saisi valmennusta, nuori pystyisi toteuttamaan hänessä olevaa potentiaalia. Koska apua ei kuitenkaan saa, monen nuoren kohtalona on joutua laitoskierteeseen. Liian moni neuropsykiatrisesti oireileva nuori päätyy sijoitukseen ja huostaanottoon siksi, ettei kukaan osaa eikä halua heitä hoitaa.

Turhautunut äiti

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide