Lohelle ei löydy riittävästi vapaita jokia

Vaelluskaloista on tullut Suomessa uhanalaisia, ja suurin syy niiden ahdinkoon on jokien patoaminen.

Rautjärvellä Etelä-Karjalassa Hiitolanjoen kolmen pienvoimalan padot puretaan ja kosket entistetään, jotta Laatokan järvilohi pääsee Venäjän puolelta esteettä perinteisille kutukoskille.

10.11. 2:00

Markku Lönnqvist kritisoi patojen purkamista (HS Mielipide 4.11.) ja ihmetteli, miksi lohien on päästävä kutemaan jokiin, joissa on vesivoimaloita. Lönnqvist arvioi lohien löytävän muita kutupaikkoja padottujen koskien tilalle.

Vaelluskaloista on tullut Suomessa uhanalaisia, ja suurin syy niiden ahdinkoon on jokien patoaminen. Olemme menettäneet yli 90 prosenttia Suomen lohikannoista jokien patoamisen seurauksena. Villien lohikalakantojen viimeiset rippeet ovat joissain tapauksissa voineet sinnitellä virtavesissä patojen ylä- tai alapuolella. Lisäksi kaloja istuttamalla on pidetty keinotekoisesti hengissä kantoja ja ylläpidetty Itämeren lohenkalastusta. Näitä laitoskaloja pyrkii myös eri jokiin lisääntymään. Istutusten tulokset ovat kuitenkin romahtaneet, kustannukset kasvaneet ja istutuksiin tarvittavat emokalakannat eivät enää säily laitoksissa hengissä.

Viisi vuotta sitten voimaan tulleen uuden kalastuslain tavoite on kalojen luontaisen elinkierron palauttaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa koskien palauttamista ja kalojen vapaan kulun edistämistä. Patojen purkaminen on kuin hopealuoti virtavesiluonnon ennallistamisessa – yksittäinen toimenpide, jolla on välittömät ja pysyvät myönteiset vaikutukset luonnolle.

WWF ei ole ehdottanut Suomen suurimpien vesivoimaloiden ja Lönnqvistin mainitseman säätövoiman kannalta merkityksellisimpien vesivoimapatojen purkamista nyt. Näiden suurienkin vesivoimaloiden patoihin on kuitenkin rakennettava kalojen liikkumisen mahdollistavat luonnonmukaiset ohitusuomat.

Valtaosa vaellusesteinä toimivista Suomen vesivoimaloista on niin pieniä, että ne ovat energiantuotannon kannalta merkityksettömiä, eivätkä ne osallistu lainkaan säätövoiman tuotantoon. Näiden pienempien patojen purkamisessa Suomessa on hyvä vauhti päällä, eikä nyt ole aika painaa jarrua.

Vapaaehtoisuuteen perustuvan patojen purkamisen lisäksi on tärkeää, että Suomen kaikkiin pienimpiinkin vesivoimaloihin ulotetaan käynnissä olevan vesilain päivityksen myötä velvoite huomioida kalakannoille aiheutuneita vahinkoja.

Sampsa Vilhunen

ohjelmajohtaja, WWF Suomi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide