Saamelaiskäräjälaki on korjattava

Ilman lainmuutosta muut ihmiset kuin saamelaisen yhteisön saamelaisina pitävät tulevat valtaamaan saamelaiskäräjät, ennemmin tai myöhemmin.

Suomen ja Saamen liput liehuvat Helsingin kaupungintalon edustalla saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta 2022.

9.11. 13:30

Reetta Toivanen ja Lauri Hannikainen kysyivät (HS Mielipide 8.11.), miksi saamelaisen määritelmä on niin kuuma kysymys Suomessa. Vastaus on selvä: koska vain Suomessa valtio on ottanut asiassa määräysvallan. Tämä rikkoo Saamen kansan sisäistä itsemääräämisoikeutta ja uhkaa johtaa saamelaisten oman edustuselimen, Saamelaiskäräjien, suomalaistumiseen.

Saamelaiskäräjälakiin säädettiin vuonna 1995 vastoin saamelaisten omaa kantaa niin sanottu lappalaiskriteeri ilman selkeää ajallista takarajaa sille, kuinka kaukaa menneisyydestä joku voi hakea perusteen julistautumiselleen saamelaiseksi. Eduskunnan tekemän virheen kanssa elettiin sovussa vuoteen 2011 saakka, kun Suomen valtion ylimmäksi muutoksenhakuelimeksi päättämä korkein hallinto-oikeus (KHO) viidentoista vuoden ajan ymmärsi kunnioittaa saamelaisten omaa näkemystä ja kohteli lappalaiskriteeriä kielellistä pääkriteeriä täydentävänä, asettaen ajallisen takarajan myös sen soveltamiselle.

Vuonna 2011 tilanne muuttui, kun KHO alkoi soveltaa omaa kokonaisharkintaansa arvioidakseen, milloin henkilön oma julistautuminen saamelaiseksi oli niin voimakas, että yksi satoja vuosia sitten elänyt lappalaiseksi merkitty esivanhempi riittää muodolliseksi perusteeksi määrätä hänet otettavaksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Kymmenen sukupolvea sitten jokaisella meistä oli yli tuhat esivanhempaa, ja KHO:lle riitti, että yhden heistä nimi löytyy vanhoista lappalaisrekistereistä. Linjaus on paitsi päätöksentekotavan takia Saamen kansan itsemääräämisoikeutta loukkaava myös perusteiltaan jyrkässä ristiriidassa saamelaisten vuosisataisten tapojen ja perinteiden kanssa siitä, kuka luetaan yhteisön jäseneksi.

KHO:n päätökset saamelaisuuden kriteereistä ovat olleet poukkoilevia.

Saamelainen tunnistaa toisen ihmisen saamelaiseksi tämän menneisyydestä nykypäivään jatkuvan yhteisön jäsenyyden perusteella. Kyse ei ole geeneistä vaan kasvamisesta ja elämisestä saamelaisten sosiaalisen ja kielellisen yhteisön jäsenenä. Tämä perinne näkyy niissä nimissä, joilla saamelaiset itse identifioivat itsensä. Ihmisen nimi muodostuu ketjusta saamelaisessa yhteisössä tunnettujen vanhempien, isovanhempien ja esivanhempien nimiä.

YK:n alkuperäiskansajulistus nimenomaisesti edellyttää, että alkuperäiskansa itse määrää oman jäsenyytensä ehdoista, omien tapojensa ja perinteidensä pohjalta. Henkilö, jolla satoja vuosia sitten on ollut yksi lappalaiseksi merkitty esivanhempi ei ole saamelainen, jos häneltä puuttuu se edeltäjien ketju, jonka kautta hän tänään olisi saamelaisen yhteisön jäsen.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea ja YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea ovat molemmat asettuneet asiassa saamelaisten itsemääräämisoikeuden puolelle. Saamelaisten pyynnöstä olin jäsenenä niin sanotussa Timosen toimikunnassa, joka valmisteli kansainvälisen oikeuden ja Suomen perustuslain kannalta huolellisesti perustellun korjausehdotuksen saamelaiskäräjälakiin. Sillä palautettaisiin saamelaisten oma asia heidän itsensä päätettäväksi. Kukaan ei tiedä, moniko saamelaiskäräjien vaaliluetteloon KHO:n päätöksellä saamelaisten omaa kannan vastaisesti määrätty henkilö haluaisi lainmuutoksen jälkeen pysyä vaaliluettelossa, ja kuinka moni heistä hyväksyttäisiin. Hakijoiden oikeusturvaa toteuttamaan perustettaisiin uusi muutoksenhakulautakunta, jonka päätöksistä olisi mahdollista hakea KHO:lta valituslupaa, jos hakija tekee uskottavaksi, että päätökseen liittyy syrjintää tai mielivaltaa.

KHO:n päätökset saamelaisuuden kriteereistä ovat, puuttuvan asiantuntemuksen takia ehkä ymmärrettävästi, olleet poukkoilevia. Se mistä KHO tuntuu pitävän kynsin hampain kiinni, on sen oma arvovalta.

Jos KHO on pitänyt henkilön julistautumista saamelaiseksi vahvana, se katsoo, että myös kaikilla tämän jälkeläisillä, hamaan tulevaisuuteen saakka, on oikeus halutessaan päästä vaaliluetteloon. Ilman lainmuutosta muut ihmiset kuin saamelaisen yhteisön saamelaisina pitävät tulevat valtaamaan saamelaiskäräjät, ennemmin tai myöhemmin. Siksi lainmuutos on välttämätön, jos Suomi haluaa, että saamelaisella alkuperäiskansalla on virallisen aseman omaava edustuselin.

Martin Scheinin

professori

Pontassieve, Italia

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide