EU:n esittämä ennallistamis­asetus perustuu tieteelliseen tietoon

On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millainen asema ennallistamisasetusta kommentoiville annetaan julkisen keskustelun areenoilla.

EU:n ennallistamisasetus pyrkii parantamaan luonnon tilaa.

11.11. 2:00

EU-komission esitys ennallistamisasetukseksi on herättänyt runsaasti keskustelua eduskunnassa ja aiheuttanut hajaannusta hallituspuolueiden keskuudessa. Seurauksena aihe on saanut myös paljon medianäkyvyyttä. Vaikka ennallistamisasetus tulee koskemaan eri luontotyyppejä, Suomessa on keskitytty lähinnä asetusehdotuksen vaikutuksiin suomalaiseen metsätalouteen. Eri toimijat poliitikoista ja etujärjestöjen edustajista tutkijoihin ovat kommentoineet esitystä laajasti eri medioissa, minkä vuoksi olisi erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millainen asema näille kommentoijille annetaan julkisen keskustelun areenoilla.

Hyvä esimerkki siitä, miten mediassa on vaikutettu mahdollisen tasapuolisuusharhan syntymiseen, on Helsingin Sanomien uutisointi aiheesta. HS:n jutussa (5.11.) Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) puheenjohtaja Juha Marttila ja Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki kommentoivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr) aiemmin antaman haastattelun (HS 5.11.) sisältöä. Erityisesti Marttilan väitteet siitä, että Suomen toimintaa alettaisiin kohta rinnastaa ”Amazonin sademetsien hävittämiseen” ja että ”Suomea lähdetään museoimaan luontoreservaatiksi”, ovat vähintään harhaanjohtavia eivätkä pohjaudu faktoihin.

Lisäksi Marttila toteaa ”faktana”, ettei metsäteollisuus aiheuta Suomessa metsäkatoa. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomalaisen metsäteollisuuden viime vuosina kasvanut puunkäyttö on Tilastokeskuksen tuottaman aineiston perusteella osaltaan vaikuttanut siihen, että maankäyttösektori muuttui vuonna 2021 hiilinielusta päästölähteeksi. Lisäksi suomalaisten metsien taloudellinen käyttö on merkittävä syy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle. Toisin sanoen talousmetsä on jo itsessään metsäkadon tuotos ja luontoarvoiltaan yksipuolinen.

Se, että metsätalouden etujärjestöjen edustajat saavat kyseenalaistamatta esittää harhaanjohtavia väittämiä asioista, jotka koskevat tieteeseen perustuvaa esitystä, luo tasapuolisuusharhaa. Lukijalle syntyy helposti kuva siitä, että tiedeyhteisö olisi laajasti jakautunut ennallistamisasetusesityksen taustalla olevien tosiasioiden suhteen. Näin ei ole. Tutkijat korostavat jatkuvasti luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja ilmastokriisin uhkaavan romahduttaa maapallon elinkelpoisuuden. Tässä tilanteessa myös mediatoimijoiden tulisi tehdä kaikkensa sen eteen, että tiedeyhteisön viestiä ei sumenneta kyseenalaisilla mielipiteillä.

Samu Salonen

ympäristöpolitiikan opiskelija

Itä-Suomen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luetuimmat - Mielipide