Mielipidekyselyiden poliittista roolia kannattaisi selkeyttää

Nyt on hyvä hetki alkaa pohtia, missä määrin satunnaisotantaan perustuvat mielipidekyselyt voivat toimia poliittisten päätösten perusteluna.

15.11. 2:00

Emeritusprofessori Pertti Suhonen kommentoi (HS 8.11.) ulkopolitiikkaa käsittelevää kolumniani (HS 26.10.). Suhonen korosti sitä itsestäänselvyyttä, että Suomessa kansanäänestysten järjestämisestä ei päätä tasavallan presidentti. Suhonen tuntui olettavan, että koska kolumnissani mainittiin presidentti Sauli Niinistön Nato-kansanäänestystä koskevan näkemyksen muutos, pitäisin muutosta jotenkin perustelemattomana tai vääränä. Tällaista en kuitenkaan ole väittänyt.

Yhtenä perusteluna Niinistön ja monen muun poliitikon kansanäänestyspuheiden muuttumiselle voi pitää alkuvuoden mielipidekyselyitä. Niistä välittyi selvästi se, että kansalaisten enemmistö siirtyi nopeasti kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Suhosen toteaakin, että ”kyselyt ovat täyttäneet neuvoa-antavan kansanäänestyksen tehtävän”.

Nyt voisikin olla hyvä hetki alkaa pohtia, missä määrin satunnaisotantaan perustuvat mielipidekyselyt voivat jatkossakin toimia poliittisten päätösten perusteluna. Olisiko kuviteltavissa tilanne, jossa olisi valtion vaaliviranomaisen kaltaisia toimijoita, jotka vastaisivat mielipidekyselyiden luotettavuudesta? Suomessahan kansanäänestys ei ole juurikaan ollut käytössä, mutta yksityisten toimijoiden tekemiin mielipidekyselyihin vedotaan monin tavoin. Tulisiko niiden poliittista roolia selkeyttää?

Teivo Teivainen

maailmanpolitiikan professori, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide