Saamelaiskäräjälain muutos tarjoaa mahdollisuuden konfliktin liennyttämiseen

Saamelaiskäräjälain muutosehdotus vastaa YK:n ihmisoikeuskomitean vaatimukseen.

12.11. 2:00

Saamelaiskäräjälain muutosta vastustavat ovat esittäneet saamelaismääritelmän kuumentavan tunteita vain Suomessa, koska Ruotsissa ja Norjassa henkilön itseidentifikaatiolle annetaan suurempi arvo (HS 8.11).

Todellisuudessa ero on, että Suomen saamelaismääritelmä on muita epämääräisempi. Lisäksi Suomi on ainoa maa, jossa valtio on ottanut ylimmän päätäntävallan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon liittyvissä asioissa. Yhdessä nämä seikat ovat tarjonneet kasvualustan saamelaisuudesta käytävälle ja saamelaisten ja suomalaisten välejä myrkyttävälle konfliktille, joka on paisunut myös kansainväliseksi häpeätahraksi.

Nykyisen saamelaismääritelmän kolmesta kriteeristä yhden tulee täyttyä, jotta henkilö voidaan merkitä vaaliluetteloon. Kaksi liittyy saamen kieleen ja elävään saamelaisyhteisöön, ja ne ovat lähes yhteneväiset Norjan ja Ruotsin vastaavien määritelmien kanssa.

Kolmannelle, niin sanotulle lappalaiskriteerille ei löydy vastinetta muista Pohjoismaista. Vuoden 1995 lakiin eksynyt kriteeri teki Suomessa mahdolliseksi vaatia oikeutta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, jos löysi yhdenkin esi-isän lapinkylän osakkaana jopa vuosisatojen takaa.

Ensimmäiset 15 vuotta korkein hallinto-oikeus (KHO) tuki saamelaiskäräjien tulkintaa, jonka mukaan lappalaiskriteeriäkään ei voi soveltaa loputtoman kauas historiaan. Runsaat kymmenen vuotta sitten linja muuttui, kun KHO alkoi määrätä vaaliluetteloon ihmisiä ohi saamelaiskäräjien päätösten.

KHO:n linja on vienyt umpikujaan.

Lappalaiskriteeri ulotettiin aiempaa kauemmas, ja henkilö voitiin merkitä vaaliluetteloon silloinkin, kun yksikään objektiivisista kriteereistä ei täyttynyt. Nyt saamelaisuutta pähkäili suomalainen tuomioistuin, jonka tiedot alkuperäiskansojen tavoista tunnistaa jäsenensä lienevät puutteelliset.

Huomiota kiinnitettiin esimerkiksi siihen, harjoittiko henkilö hillastusta tai kuinka uskottavasti hän kuvasi tuntevansa saamelaisperinteitä. Laki ei kuitenkaan sisällä tällaista ”kokonaisarvion” mahdollisuutta, eikä saamelaiskäräjät ole itse lähtenyt arvioimaan yksittäisten ihmisten kulttuurista kompetenssia.

Uusi linja on vienyt umpikujaan. YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut KHO:n päätökset mielivaltaisiksi sekä saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja ihmisoikeuksia loukkaaviksi. YK vaatii valtiota korjaamaan tehdyt virheet ja varmistamaan, etteivät ne toistu.

Saamelaiskäräjälain muutosehdotus vastaa vaatimukseen. Lappalaiskriteerin poistuessa määritelmä muuttuisi lähemmäs Norjan ja Ruotsin määritelmiä. Pitkällä aikavälillä uusi laki tarjoaa mahdollisuuden myös huonon lain ympärille rakentuneen poliittisen konfliktin purkamiseen.

Laura Junka-Aikio

professori, pohjoinen politiikka ja hallinto, Lapin yliopisto

Veli-Pekka Lehtola

professori, saamelainen kulttuuri, Oulun yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide