Lasten elämään on eksynyt sana aikuisten maailmasta

Paine koulussa kasvaa. Se näkyy sekä oppilaiden että opettajien jaksamisessa.

14.11. 2:00 | Päivitetty 14.11. 7:29

Vuosi sitten höristelin korviani jutellessani nuorten kanssa heidän jaksamisestaan.

Stressi.

Tuo sana toistui keskustelussamme monta kertaa. Aloin pohtia, stressattiinko asioista omassa lapsuudessani jo alakouluikäisenä? Varmasti tiesin, mitä sana tarkoittaa, mutta se oli aikuisten elämään kuuluva kaukainen ilmiö.

Nyt stressi on vakiosanastoa koululaisten keskuudessa. Siitä kertovat sekä koululaisten kokemukset että tilastot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimmassa kouluterveyskyselyssä kävi ilmi, että lähes 14 prosenttia kaikista Suomen neljäs- ja viidesluokkalaisista kokee koulu-uupumusta.

Kysyimme lukijoiltamme kuukausi sitten, kokevatko he paineita koulusta. Joka neljäs vastasi kokevansa painetta usein. Mukaan sai jättää kommentin, mistä paineet syntyvät.

Vastauksissa korostui lasten itsekriittisyys omaa tekemistään kohtaan. Moni pelkää epäonnistuvansa, eikä aika tunnu riittävän kaikkeen.

”Kun arvosanat laskevat, sitä alkaa miettiä, miksi niin tapahtuu ja että onko itsessä jotain vikaa”, eräs 11-vuotias kertoo.

On tavallista, että koulussa oppimista edistetään ja tarkkaillaan kokeilla, läksyillä ja muilla mittareilla. Mutta vyörytämmekö me aikuiset kuitenkin hiukan liikaa painetta seuraavan sukupolven niskaan?

Samaan aikaan kun uutisissa kerrotaan lukutaidon heikentymisestä ja Suomen koulujen heikkenevästä menestyksestä kansainvälisissä Pisa-tutkimusvertailuissa, koululaiset pelkäävät epäonnistuvansa.

Ehkä koko systeemi on stressaantunut.

Ei ihme, että alkaa stressata. Eivätkä oppilaat ole ainoita. Kuusi kymmenestä opettajasta kertoi harkinneensa alanvaihtoa työn kuormittavuuden takia viime vuoden aikana.

Ehkä koko systeemi on stressaantunut.

Viime kesänä työuupumusta vastustavalle kulttuurille syntyi uusi termi: quiet quitting eli hiljainen lopettaminen. HS Vision kolumnissa Elina Lappalainen kuvaili termin tarkoittavan sitä, että ihminen ei suostukaan raatamaan itseään töissä hengiltä.

Termi trendasi heinäkuussa Googlen hakutuloksissa räjähdysmäisesti, ja Tiktokissa ilmiötä kommentoivat videot nousivat viraaleiksi. Toivon, että ilmiö tulisi tutuksi myös koululaisille, joille stressaaminenkin on meiltä aikuisilta opittua.

Tästä syystä haluan lopettaa tekstini terveisiin jokaiselle lapselle: älkää stressatko. Siitä tavasta me aikuisetkin yritämme nyt viimein oppia pois.

Kirjoittaja on HS:n Lasten uutisten toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide