Hallitseminen helpottuu, kun ei kysy parlamentilta

Ranska on poliittisessa umpikujassa.

16.11. 2:00

Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan hallitus aikoo hyväksyä ensi vuoden budjetin ilman eduskuntakäsittelyä. Näin ohitetaan ne poliittiset kiistat ja parlamentaariset ongelmat, joita valtion menoihin ja tuloihin liittyy. Järjestelystä on sovittu tasavallan presidentin kanssa, sillä budjetissa on tavoitteita, joita presidentti haluaa saada läpi ennen valtakautensa päättymistä.

Tämä on totta, mutta ei Suomessa. Näin toimitaan maassa, jota pidetään nykyaikaisen demokratian syntypaikkana.

Ranskan perustuslaissa on merkillinen kohta, artikla 49.3. Sen mukaan hallitus voi halutessaan ohittaa parlamentin. Hallitus voi päättää yksin budjettiin ja sosiaaliturvan rahoitukseen liittyvistä asioista ja yhden kerran parlamenttivuoden – valtiopäivien – aikana jostakin muustakin asiasta.

Parlamentti voi estää etenemisen vain kaatamalla hallituksen. Epäluottamuslause on tehtävä 24 tunnin kuluessa siitä, kun pääministeri on esittänyt parlamentin ohittamista. Jos enemmistö kansalliskokouksen edustajista yhtyy epäluottamuslauseeseen, hallitus ja ehdotettu esitys kaatuvat.

Ranskan hallitus aikoo ohittaa kansalliskokouksen ja runnoa sosiaaliturvan rahoittamista koskevat lait läpi omalla päätöksellään. Menettely ei ole edes ennenkuulumaton. Nykyinen hallitus on käyttänyt kohtaa 49.3 jo kolme kertaa – esimerkiksi ensi vuoden budjetin käsittelyssä –, eikä hallitus ole montakaan kuukautta vanha.

Kun aiempien hallitusten teot lasketaan mukaan, artiklaa on käytetty lähes sata kertaa sinä aikana kun se on ollut voimassa, vuodesta 1958.

Tasavahvat blokit eivät pysty yhteistyöhön.

Entinen presidentti François Hollande kuvaili ennen valtakauttaan artikla 49.3:a ”törkeydeksi” ja ”demokratian kieltämiseksi”. Päästyään valtaan hänen hallituksensa käytti pykälää, eikä Hollande vastustanut.

Ranskan hallituksen turvautuminen ”törkeyteen” kertoo siitä, että maa on parlamentaarisessa takalukossa. Parlamenttiin nousi kesän vaaleissa kolme tasavahvaa blokkia: äärioikeisto, vasemmisto sekä presidentti Emmanuel Macronia ja hallitusta tukeva keskustaoikeisto. Ne eivät pysty yhteistyöhön. Hallitus nilkuttaa blokkien ulkopuolisen maltillisen oikeiston tuella.

Artikla 49.3:n tiheä hyödyntäminen povaa Ranskaan ennenaikaisia parlamenttivaaleja. Tältä siirrolta hallitusta ja Macronia pidättelee se, että vaalien voittaja voi olla populistivasemmisto tai äärioikeisto. ”Le 49.3” voisi olla kummankin hallussa ydinase.

Mutta mitä useammin hallitus ohituskaistaa käyttää, sitä vähemmän äänestäjät hallitusta arvostavat, ja sitä varmemmin oppositio ennemmin tai myöhemmin voittaa.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide