Työolojen parantamisessa pitää kuunnella työntekijöitä

Vaikka kuormittavien työolojen korjaamiseen on keinoja, ne eivät näytä olevan yleisesti käytössä.

Työelämän muutos on tuonut moniin ammatteihin uudenlaisia kuormittajia.

11.12.2022 2:00

Tiettyjen alojen työvoimapula ja huonot työolot ovat puhuttaneet niin työtaistelutilanteissa kuin mielipidekirjoituksissakin. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen tuloksetkin kertovat haittaa aiheuttavasta kiireestä kunta-alalla ja jaksamisongelmista varsinkin naispalkansaajilla. Työolojen parantamiseen on ollut painetta jo vuosia.

Työelämän nopea muutos on tuonut moniin ammatteihin uudenlaisia kuormittajia, jotka liittyvät tiedolla työskentelyn ja ajatustyön tehtävien lisääntymiseen. Olemme Työterveyslaitoksen aivotyökyselyn avulla tunnistaneet kognitiivisen työn riskejä ja kuormittavia työoloja yli 11 000 vastaajan joukossa.

Häiriöt ja keskeytykset, useat yhtäaikaiset tehtävät sekä ristiriitaiset ja epäselvät ohjeet ovat kärkikuormittajia joka alalla. Työelämätieto.fi-alustalla julkaistut aivotyötä koskevat tulokset osoittavat, että yli 80 prosenttia vastaajista kokevat nämä olosuhteet kuormittavina.

Sen sijaan uusien tietojen ja taitojen haltuunotto, ratkaisujen keksiminen ja yhdessä työskentely koetaan innostavina voimavaroina työssä. On kuitenkin huolestuttavaa, että lähes yhtä suuri joukko vastaajista kokee nämäkin tehtävät ja tilanteet kuormittavina.

Vaikka kuormittavien työolojen korjaamiseen on keinoja, ne eivät näytä olevan yleisesti käytössä. Tarjolla olisi aika yksinkertaisiakin ratkaisuja, kuten hoitajien huomioliivit ja toimistotyöntekijöiden vastamelukuulokkeet tilanteisiin, joissa työtä ei saa keskeyttää. Ja jos uuden oppiminen koetaan työpaikalla kuormittajana, se voi muuttua innostajaksi järjestämällä oppimiseen työaikaa.

Häiriöt ja keskeytykset ovat kärkikuormittajia joka alalla.

Myös teknologisten apuvälineiden sujuvaan käyttöön tarvitaan ohjeistuksia. Eihän kukaan vie rakennustyömaillekaan uusia työkaluja ilman selkeää ohjeistusta niiden tarkoituksesta. Sen sijaan nykyajan viestintävälineet tuodaan työyhteisöihin usein ilman yhteistä keskustelua siitä, miten ja missä tilanteissa mitäkin välinettä käytetään. Kun eri työkalujen käyttötarkoitus on epäselvä, tieto- ja viestitulva räjähtää käsiin ja tärkeätkin asiat voivat jäädä huomaamatta.

Keskeinen ongelma työolojen parantamisessa on, että työnantajat tarkastelevat aivotyön oloja liikaa työntekijätasolla. Heidän oletetaan yksin ratkaisevan työn asettamat haasteet ja sujuvaa työtä haittaavat työolot. Nykyajan työtä tehdään kuitenkin yhdessä, ja aivotyössäkin tarvitaan yksikkö- ja työpaikkatason käytäntöjä.

Työntekijät ovat jo varsin pitkään tuoneet esihenkilöiden ja johdon tietoon työn sujuvuutta heikentäviä ja kuormittavia aivotyön oloja. Heitä kannattaisi kuunnella ja rakentaa yhdessä toimintatapoja ja prosesseja, jotka tukevat sujuvaa ja terveellistä aivotyötä.

Hyvissä työoloissa arjen työ sujuu, mikä on keskeinen ihmistyön tuottavuutta parantava tekijä. Kun työolot ovat säälliset, työntekijöillä on vähemmän syitä kaikota alalta. Huolehtimalla työolojen kognitiivisesta ergonomiasta voimme myös olla tiennäyttäjiä eurooppalaiselle työelämälle.

Virpi Kalakoski

tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide