Lasten turvallisuuden kokemusta ei saa enää heikentää

Kun huomio kiinnittyy ulkoiseen uhkaan, lähellä olevat vaarat voivat jäädä havaitsematta. Kriisiajat ruokkivat myös lasten pelkoja.

19.11. 2:00 | Päivitetty 19.11. 9:52

Turvallisuus on nyt politiikan ytimessä. Koronaviruspandemia toi terveysturvallisuuden kaikkien tietoisuuteen, ja Venäjän hyökkäyssota käänsi katseet geopoliittiseen uhkaan. Räjähdysaltis tilanne huolestuttaa valtioita ja pelottaa kansalaisia. Päättäjät ja viranomaiset vahvistavat kiireesti kansallisen turvallisuuden rakenteita.

Kun huomio kiinnittyy ulkoiseen uhkaan, lähellä olevat vaarat voivat jäädä havaitsematta. Vaikka Suomea pidetään turvallisena maana, monet tekijät uhkaavat lapsiamme.

Lapsia kuolee ja vammautuu tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan seurauksena. Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta eri muodoissaan yleistyy jatkuvasti. Jo puolet tytöistä kertoo kokeneensa häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua, joka kuudes tyttö seksuaaliväkivaltaa. Lasten väliset pahoinpitelyt ja ryöstöt ovat lisääntyneet. Osa nuorista kantaa teräasetta ja käyttää väkivaltaa oman statuksensa puolustamiseen tai koston taikka puolustautumisen välineenä.

Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat tulleet voimallisesti esiin. Kolmannes tytöistä kertoo ahdistus- ja masennusoireista. Erikoissairaanhoito ei voi hoitaa näin suuren joukon psyykkistä pahoinvointia.

Kodin tulisi olla jokaisen lapsen elämän keskipiste ja turvallinen tila. Kouluterveyskysely ja tuore lapsiuhritutkimus kuitenkin osoittavat, että pitkään jatkunut lapsiin kohdistuvan perheväkivallan väheneminen on pysähtynyt. Lastensuojelun keskusliiton mukaan asenne kuritusväkivaltaan on aiempaa sallivampaa. Kolmannes vastanneista kertoo retuuttaneensa tai tarttuneensa lapseensa kovakouraisesti. Yhtä moni pitää huutamista oikeutettuna kasvatuskeinona.

Lasten turvallisuuden kokemus on nyt monelta suunnalta uhattuna. Turvallisuuden kokemuksen järkkyessä ihminen kokee yleensä pelkoa.

Lapsilla pelot ovat erityisen tavallisia. Pienten lasten pelot liittyvät tavallisesti lähellä oleviin asioihin. Lapset pelkäävät pimeää, painajaisia ja luonnonilmiöitä. Iän karttuessa pelon horisontti laajenee: sota, ilmastonmuutos ja oma tulevaisuus painavat mieltä. Yksin jääminen pelottaa sekä pieniä että isoja lapsia.

Vaikka pelko on luonnollinen ja välttämätönkin tunne, on se pitkittyessään lapsen kehitykselle haitallista. Tuoreiden tutkimusten mukaan lapsuudessa koettu pitkäkestoinen ja kuormittava pelko on yhteydessä useisiin pitkäaikaissairauksiin sekä sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin. Siksi sitä on vähennettävä kaikin keinoin.

Lohdullista on, että kielteinen kehitys voidaan pysäyttää. Hyvä yhteiskuntapolitiikka ehkäisee ennalta vaaratilanteita ja luo rakenteet, joiden turvin lapset voivat kasvaa rauhassa. Oikeudenmukainen palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmä pitää huolta lasten terveydestä ja elintasosta sekä ottaa huolehtien vastaan apua tarvitsevat.

Koulu, varhaiskasvatus ja harrastukset luovat onnistuessaan turvasaarekkeita. Viihtyisä kasvuympäristö tukee ihmisten välistä yhteisöllisyyttä, jolloin julkinen tila on todennäköisemmin väkivallasta vapaa.

Lapsi ei voi kehittyä ilman hellää kosketusta.

Paraskaan yhteiskunta ei pelasta, jos lapsen koti on turvaton. Siksi vanhemmuus ansaitsee kaiken tuen. Työn ja perheen yhteensovittaminen edellyttää sitä tukevia normeja ja asenteita. Parisuhteita täytyy vaalia. Aikuisten päihdeongelmia ja mielenterveyden ongelmia tulee ehkäistä ja hoitaa.

Lapsen arkinen turva rakentuu perusasioista – ruuasta, leikistä ja unesta. Nämä eivät kuitenkaan yksin riitä. Lakikin sanoo, että lapsen täytyy saada osakseen ymmärrystä ja hellyyttä. Jokainen lapsi tarvitsee aikuisen, jolla on aikaa ja halua olla hänestä kiinnostunut ja vastata hänen tarpeisiinsa. Jokainen ihminen tarvitsee hellää kosketusta, mutta lapsi ei voi kehittyä ilman sitä.

Elämme turvattomia aikoja, ja pelko koskettaa meitä kaikkia. Ympärillämme olevat lapset tarvitsevat kuitenkin kokemuksen siitä, ettei heihin kohdistu vaaraa ja että ympärillä oleviin ihmisiin voi luottaa. Turvallinen lapsuus vahvistaa turvallista yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa.

Elina Pekkarinen

Kirjoittaja on lapsiasiavaltuutettu.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide