Suomen vahva maakuva on hyödyksi osaajien houkuttelussa

Suomen maakuvan suurin haaste on tunnettuuden puute.

Tutkimusten mukaan Suomea pidetään teknologisen toimivana, mutta maakuvasta puuttuu hauskuus.

21.11. 2:00

Helsingin Sanomat kirjoitti (12.11.) kansainvälisten osaajien houkuttelusta Suomeen sekä Suomen maakuvasta ja vetovoimatekijöistä. Näistä teemoista ulkoministeriö yhteistyökumppaneineen tuottaa vuosittain tutkimustietoa, jota on hyvä nostaa myös osaajahoukuttelusta käytävään keskusteluun.

Kansainväliset tutkimukset kertovat, että Suomella on vahva maakuva. Suomea ihaillaan ja arvostetaan, ja Suomella katsotaan olevan myönteinen vaikutus maailmaan. Suomesta myös pidetään enemmän kuin maista keskimäärin.

Suomen pisteet erilaisissa bränditutkimuksissa ovat nousseet kymmenen viime vuoden aikana selvästi. Seurantahistorian suurin pistenousu tapahtui vuosina 2020–2021, kun Suomi kiipesi 15. sijalle maailman maita järjestykseen laittavassa mielikuvatutkimuksessa. Venäjän hyökkäyssodan ja Nato-prosessin ansiosta Suomi on ollut viime vuoden aikana esillä kansainvälisessä mediassa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tuorein globaali tutkimus kertoo, että Suomea koskeviin uutisiin suhtaudutaan erittäin myönteisesti: Suomi on 60 maan joukossa sijalla kolme, kun mitataan uutisten herättämiä myönteisiä mielikuvia.

Suomea ihaillaan ja arvostetaan, ja Suomella katsotaan olevan myönteinen vaikutus maailmaan.

Hyvä hallinto sekä toimiva, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta ovat johdonmukaisesti Suomi-kuvan merkittävimpiä vahvuuksia. Koulutus nousee esiin suurimpana yksittäisenä tunnettuustekijänä. Myös luonto ja ympäristönsuojelu ovat keskeisiä maakuvallisia vahvuuksia. Erityisesti ilmastotoimiin liittyvissä kysymyksissä Suomi on nostanut profiiliaan kohti globaalia kärkeä viime vuosien aikana.

Suomen maakuvan suurin haaste on tunnettuuden puute: noin joka kolmas vastaaja ei tiedä Suomesta mitään. Kansainväliset tutkimukset kertovat myös, että puutteelliset mielikuvat suomalaisesta kulttuurista ovat maakuvallinen heikkous. Suomea pidetään teknologisen toimivana, mutta Suomi-kuvasta puuttuu hauskuus.

Vahva maakuva ja tunnettuus ovat tärkeitä, sillä mielikuvat vaikuttavat Suomea koskeviin päätöksiin, joita maailmalla tehdään päivittäin. Suomeen muuttaminen ja täällä työskentely on yksi tällainen päätös. Vaikka osaajahoukuttelu nojaa vahvaan maakuvaan, eivät kaikki maakuvalliset vahvuutemme toimi juuri osaajahoukuttelun vetovoimatekijöinä. Lämmin ilmasto voi olla ilmastotoimijuutta houkuttelevampi tekijä.

Suomella on kuitenkin selvät vahvuudet myös osaajahoukuttelussa: yhdenvertaisuus, matalat hierarkiat työelämässä, arjen toimivuus, perheiden palvelut, luonnonläheisyys sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Eri markkinoilla puhuttelevat erilaiset tekijät, mutta tutkimusten mukaan suomalainen elämänlaatu toimii vetovoimatekijänä niin Turkissa, Brasiliassa, Etelä-Koreassa kuin Britanniassakin.

Maakuvan vahvistaminen ja Suomen tunnettuuden kasvattaminen ovat pitkäjänteistä ja systemaattista työtä, jota tehdään laajassa rintamassa Finland Promotion Boardin jäsenorganisaatioissa ja suomalaisissa yrityksissä niin Suomessa kuin maailmallakin. Ulkoministeriö julkaisee uutta tutkimustietoa tämän työn tueksi vielä marraskuun aikana.

Maakuvan ymmärtäminen on tärkeää, jotta oikeita toimia osataan kohdistaa oikeille alueille ja ihmisryhmille. Kaikista tärkeintä on kuitenkin, että viestimme pohjautuvat todellisuuteen, eli että tänne on oikeasti helppo ja hyvä tulla töihin.

Mikko Koivumaa

viestintäjohtaja, ulkoministeriö

puheenjohtaja, Finland Promotion Board

Meira Pappi

maakuva-asiantuntija, ulkoministeriö

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide